Alankomaissa tuhannet muuttajat käyvät kotoutumiskurssin

Ninalla on stressiä kun tapaan hänet Haagin keskustassa. Otamme kahvit ja alamme vaihtamaan kuulumisia hollanniksi. Hotellisiivoojana työskentelevä Nina on käynyt lähes vuoden kotouttamiskurssia ja kurssin päättökoe on jo ensi viikolla. Toimin vapaaehtoisena valmentajana kurssia suorittaville maahanmuuttajille Alankomaissa ja Itä-Euroopasta kotoisin oleva Nina on ensimmäinen asiakkaani. Hänelle on tärkeätä harjoitella etenkin hollannin puhumista. Työssä hollannin kieltä ei tarvita. “Ilman hyvää kielitaitoa on hankala tutustua hollantilaisiin”, Nina toteaa. Hänellä ei ole kantaväestöstä sellaisia tuttavia, joiden kanssa harjoitella.

Nina nostaa pöydälle portfolion, johon kotouttamiskurssin kuluessa kerätään todistuskappaleita integroitumisesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työhaastattelu, pankissa asioiminen ja terveydenhuoltojärjestelmään kiinnittyminen. Kotoutumiskurssin tarkoituksena on, paitsi kielen opettelu, varmistaa maahanmuuttajan pärjääminen arkielämässä ja yhteiskunnassa. Käymme yhdessä läpi portfoliota ja olemme yhtä mieltä siitä, että se on valmis lähetettäväksi tarkastajalle.

Maahanmuuttajien kirjo laajenee

Postimerkin kokoisella Alankomailla on pitkä historia maahanmuuton kohteena. Siirtomaahistoria ja 1970-luvun alussa Länsi-Euroopan työvoimapulaan vastannut vierastyöläisten muuttoaalto Pohjois-Afrikasta tekivät Hollannista monikulttuurisen. Alankomaiden suurimmat maahanmuuttajaryhmiä ovat jo vuosia edustaneet turkkilaiset, marokkolaiset, surinamilaiset ja entisiltä Alankomaiden Antilleilta, Bonairelta, Curacaolta ja Arubalta, saapuneet tulijat. Näiden ryhmien toinen sukupolvi on samankokoinen, ellei suurempikin, kuin ensimmäinen. Vaikka ensimmäinen marokkolainen maahanmuuttajasukupolvi edusti työperäistä siirtolaisuutta, tullaan Marokosta nykyään Hollantiin useimmiten perheenyhdistämisen kautta. Turkkilaisille työ ja opiskelu ovat edelleen tärkeitä motiiveita. Näiden perinteisten maastamuuttomaiden lisäksi Alankomaihin muutetaan yhä enemmän myös muualta. Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin erilaista kuin neljäkymmentävuotta sitten.

Alankomaiden tilastokeskuksen, CBS:n, keväällä 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen ajan. Se ei ole yllätä, vaikka laman uskottiin hillitsevän maahanmuuttoa. Syy tilastokäyrien nousuun on muun muassa Euroopan Unionin laajeneminen itään. Puola liittyi Euroopan Unioniin 2004, Bulgaria ja Romania pari vuotta myöhemmin. Itä-Euroopan maista muuttavien määrät ovat olleet niin korkeissa lukemissa, että hollantilaisessa mediassa on puhuttu maahanmuuttajien tulvasta. Tutkimuksen uusinta satoa on Aasiasta muuttaneiden odotettua suurempi määrä. Useimmiten Aasian maista tullaan Alankomaihin työskentelemään tai opiskelemaan.

Globalisaatio on muuttanut työperäisen maahanmuuton luonnetta kaikkialla maailmassa. Hollannissa se näkyy muun muassa kansainvälisten yritysten suurena määränä. Kotimaisten jättien, kuten Shell ja Philips, lisäksi monen monikansallisen yrityksen Euroopan toimipiste sijaitsee Alankomaissa. Maa sijoittuu kätevästi keskelle Eurooppaa, tärkeiden lentoreittien varrelle ja Rotterdam on Euroopan suurin satama. Hollanti lanseerasi vuonna 2005 uuden maahanmuuttolain helpottamaan korkeasti kouluttautuneiden EU:n tai EEA maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden muuttoa. Tavoitteena oli paitsi nostaa Alankomaden statusta tietoyhteiskuntana myös tehdä siitä entistä houkuttelevampi sekä työntekijöille että työnantajille. Korkeasti kouluttautuneet maahanmuuttajat, kennismigranten, eivät ole velvoitettuja todistamaan integroitumisestaan. Korkeasti koulutettuja osaajia houkuttelemaan on lanseerattu myos kolmenkymmenen prosentin verohelpotus. Verohelpotusta haetaan yhdessä työnantajan kanssa, jonka on todistettava, että työntekijällä on erikoisosaamista, hänet on rekrytoitu ulkomailta tai siirretty saman yrityksen ulkomailla sijaitsevasta toimistosta.

Kennismigrant järjestelyä voivat käyttää rekrytoinnissa hyväkseen yritykset, joilla on toimipiste Alankomaissa. Paikallisen maahanmuuttoviraston, IND:n, rekisteröimä työnantaja voi anoa työntekijälleen kennismigrant statusta, jolloin työntekijällä on oltava tietty tulotaso ja koulutus sekä työkokemusta alaltaan. Kennismigrant status takaa sekä oleskeluluvan että työskentelyluvan samaan aikaan ja siten nopeuttaa lupa-anomuksen käsittelyprosessia. Prosessi korostaa työnantajan vastuuta työntekijästä. Useimmiten monikansalliset yritykset ulkoistavat prosessin maahanmuuttoasioihin erikoistuneelle toimistolle, jolloin maahanmuuttokonsultti neuvoo sekä työnantajaa että ekspatriaattia.

On vaikea arvioida, miten uusien maahanmuuttajien määrä tulevaisuudessa muuttuu niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä. Muun muassa globaali talous ja eri maiden maahanmuuttopolitiikka ovat määrääviä terkijöitä. Esimerkiksi puolalaiset ovat siirtyneet suurin joukoin Saksaan, joka avasi rajansa itäeurooppalaista alkuperää oleville muuttajille toukokuussa 2011 ja nyt töihin pääsee ilman erillistä työlupaa. Moni aasialainen työllistyy opiskeluajan jälkeen Alankomaissa tai muuttaa edelleen johonkin muuhun länsimaahan. Työperäisen maahanmuuton Aasian suunnalta odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Korkeasti kouluttautuneet länsimaalaiset sen sijaan viipyvät Hollannissa muutaman vuoden. Yleensä he joko muuttavat takaisin lähtömaahansa tai siirtyvät työskentelemään globaalin työnantajan toisessa toimipaikassa.

Kotoutumiskurssi avaa monia ovia

Filippiineiltä kotoisin oleva Michael muutti perheineen Alankomaihin vuoden 2011 alussa. Kansainväliseen logistiikkaan erikoistunut maailmankansalainen on asunut muun muassa Kiinan suurkaupungeissa, Lähi-Idässä ja Taiwanissa. Korkeasti kouluttautuneena erityisosaajana hän työllistyi nopeasti omalla alallaan. Michaelin perhe muutti maahan ensisijaisesti hollantilaisen puolison toiveesta, eikä työnantajan kutsumana. Niinpä hän on velvollinen osallistumaan kotoutumiskurssille.

Nykyinen maahanmuuttolaki astui voimaan vuonna 2007, jonka jälkeen vuoteen 2009 mennessä laskettiin Haagin kunnassa suoritetun yli 3800 kotoutumiskurssia. Jokainen Alankomaihin muuttanut kotoutumisvelvollinen saa kutsukirjeen kunnan kotoutumisasioista vastaavaan toimistoon. Kotoutumiskurssien koordinoimisesta vastaavat kunnat, jotka ovat ulkoistaneet kurssien järjestämisen kaupallisille koulutuksentarjoajille. Rotterdam, Amsterdam ja Utrecht ovat Haagin lisäksi maan suurimmat kotouttajat.Lain ensimmäisen vuoden jälkeen ilmeni useiden kotoutumisvelvollisten kieltäytyneen tarjotuista koulutuksista. Syntyi tarve kehittää kotoutumiskursseja. Osallistujien motivaatiolle on haettu lisäpotkua ja laatua on pyritty nostamaan räätälöimällä koulutusta vastaamaan paremmin asiakaskunnan tarpeita. Kotoutumisvelvolliset maahanmuuttajat on jaettu alaryhmiin, joille kullekin on tarjolla eritasoinen kurssi. Kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä on yritetty ottaa huomioon maahanmuuttajien henkilökohtaiset mahdollisuudet, taustat, elämäntilanteet ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Kotoutumiskurssi huipentuu kolmiosaiseen testiin. Se sisältää puheen- ja kuullunymmärtämisen testin, tietokoneella tehtävän monivalintakokeen sekä maan kulttuuria, yhteiskuntaa ja historiaa käsittelevän osion. Kotouttamiskurssien tarkoitus on antaa eväitä tehokkaampaan integroitumiseen tarjoamalla paitsi kielen opetuksen lisäksi tietoa yhteiskunnan ja valtion rakenteesta, historiasta, opetusjärjestelmästä ja arkipäivän asioiden hoitamisesta. On ymmärrettävää, että Ninaa jännittää, sillä koetta pidetään yleisesti vaativana. Kuitenkin maassa jo pitkään asunut voi suorittaa sen ilman oheista kurssia ja vapautua kotoutumisvelvollisuudesta. Suoritetun kurssin ja onnistuneen kokeen jälkeen maahanmuuttaja saa kansalaisuuteen vaadittavan kotoutumistodistuksen.

Kielitaito on avain paikkaan yhteiskunnassa

Viikonloppuna tapaamme Ninan kanssa jälleen. Teemme sanastotehtäviä ja pohdimme sanontojen merkityksiä erilaisissa konteksteissa. Lopuksi keskustelemme Ninan motivaatiosta ja tavoitteista. “Tahdon pysyä omalla alallani”, kotimaassaan hotelli- ja ravintola-alan johtotehtävissä toiminut nainen kertoo. Tähtäimessä on samantasoinen toimi kuin kotimaassa. Tavoite on realistinen, kyse on tässä vaiheessa siitä, kuinka paljon opiskeluun tulee panostettua. Perheen vanhin tytär aikoo muuttaa ensi vuonna Haagiin ja suorittaa maisterintutkintonsa täällä. “Hän on jo ilmoittautunut kotoutumiskurssille”, Nina sanoo nauraen.

Michaelin kansainvälisestä kokemuksesta oli hyötyä, sillä hän osasi valmistua jo edellisessä asuinmaassaan. Kotoutumiskurssi valikoitui Taiwanissa sijaitsevassa Alankomaiden suurlähetystössä tehdyn testin ja Michaelin koulutustaustan mukaan. ”Mielestäni Alankomaiden maahanmuuttolaki on varsin joustava mutta kotoutumiskurssi on maahanmuuttajalle todella hyödyllinen”, hän arvioi. Sekä Ninalla että Michaelillakin on kritisoitavaakin. “Toivoisin, että opetussuunnitelmasta keskusteltaisiin avoimemmin opettajien ja oppilaiden kesken”, Michael sanoo. “On myös kummallista, että valtiota edustavan koulutuskeskuksen viestintä ei ole tehokkaammin hoidettu”, hän lisää. Nina on huomannut opetuksen tason vaihtelevan eri opettajien mukaan.

Viime kädessä vastuu on kotoutujalla itsellään. Michael ja Nina eivät pidä kurssia vaikeana, mikäli motivaatiota riittää. Kotoutujan on tärkeää varata riittävästi aikaa opiskeluun ja hollanninkielen puhumisen, kirjoittamisen ja lukemisen harjoitteluun. Sitoutumista kotoutumiskoulutukseen auttaa tieto siitä, että kunta kustantaa suurimman osan siitä. Muutto toiseen maahan ei ole koskaan helppo, mutta kurssi auttaa ymmärtämään hollantilaista kansanluonnetta ja yhteiskuntaa. Kielitaito on ensimmäinen avain kulttuuriin ja askel haaveita vastaavaan työpaikkaan.

Lähteet:

www.rijksoverheid.nl

www.hetbegintmettaal.nl

Han Nicolaas, Coen van Duin, Stephan Verschuren en Elma Wobm. Bevolkingsprognose 2010–2060: veronderstellingen over immigratie. Centraal Bureau voor Statistiek, Den Haag. 2011.

www.cbs.nl/NR/rdonlyres/FB4D76F0-6335-447F-8DC8-9EFBB54446A1/0/2011k2b15p42art.pdf

Haastateltavien nimet on muutettu.

Tama teksti on julkaistu Suomen Sisaasiainministerion Monitori lehdessa: http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/PFBD/C231D99F89D821E9C22578E6002D4786

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s