Pelottava paluumuutto

Useille suomalaisille ulkomailla asuminen on lähtökohtaisesti väliaikaista ja siihen liittyy ammatillinen kehittyminen. Monille, etenkin korkeasti kouluttautuneille, työ monikansallisissa yhtiöissä ja organisaatioissa on arkipäivää. Paluumuuttajaksi kutsutaan ulkosuomalaista, joka on asunut vakituisesti tai pitkään ulkomailla ja muuttaa takaisin Suomeen. Yleinen syy on työkomennuksen  loppuminen.  Perhesyyt voivat myös vaikuttaa ratkaisevasti päätökseen. Jotkut asuvat ulkomailla lähes koko ikänsä ja muuttavat kotimaahan vasta  eläkeikään tullessaan. Vaikka tarkoitus olisi ollut asua ulkomailla ikuisesti, saattaa kotimaahan paluu olla edessä syystä tai toisesta johtuen. Vaikka muutto ulkomaille on monella tasolla haastavaa, ei paluumuuttokaan ole helppo. Sopeutuminen takaisin Suomeen voi viedä aikaa ja energiaa yhtä paljon kuin uuteen maahan kotoutuminen.

Kuudennen vuoden ulkosuomalaisena huomaan usein jo lomalla katsovani Suomea ulkopuolisin silmin. Lauantainiltana Mannerheimintiellä ympärillä huojuvat juopuneet juhlijat huolestuttavat, vaikka ennen asuin Kurvissa ja sain harva se aamu potkia sammuneita juoppoja kerrostaloni alaoven edestä. Jostain syystä oletan että, samat kaupat, kioskit ja baarit ovat edelleen niissä osoitteissa, joista ne löytyivät jo ennen kuin muutin pois Suomesta. Näin ei tietenkään ole, vaan joudun ravaamaan ympäri Helsinkiä yrittäessäni löytää ravintolaa, johon huolettomasti sovin tapaamisen ystäväni kanssa. Raitiovaunujen reitit ovat muuttuneet tai sitten muistan ne väärin. Joka tapauksessa päädyn väärään paikkaan.

Jokainen kokee paluumuuton tietysti omalla tavallaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, millaisia kokemuksia ulkomailla asuminen on tuonut elämään ja siitä millaisia odotuksia paluumuuttoon liittyy. Paljon riippuu myös siitä, kuinka kauan olet ollut poissa kotimaasta. Mikäli lähdöstä on kulunut  vuosia, elämä “kotona” ei enää ole entisensä. Ystävien ja sukulaisten elämä on muuttunut, puhumattakaan kulttuurista tai taloudesta. Muuttajan muistoissa säilytetyt ja hellityt mielikuvat kodista ja kotimaasta eivät ehkä vastaa todellisuutta. Ulkomailla asumiseen liitetään kaipuu ja ikävä. Niitä on pakko kestää luonnollisena seurauksena muutosta. Tärkeät ihmiset ja tuttu kulttuuri on tuhansien kilometrien päässä. Aika kultaa muistot helposti ja kotimaa alkaa näyttää kiiltokuvalta. Jos siirtolainen viihtyy hyvin uudessa asuinmaassaan, on myös ihan luonnollista, ettei hän kaipaa Suomeen. Mielikuva muuttuu samalla kun sopeutumisprosessi ulkomailla asuessa etenee eikä välttämättä vastaa tosellisuutta.

repatriation

Oletus kodin pysymisena aina samanlaisena, paljastuu illuusioksi ulkomaille muuton myötä. Koti ei enää tarkoitakaan samaa kuin aikaisemmin. Sen määritelmä ja sisältö ovat muuttuneet, sekä muuttajan omassa kokemusmaailmassa ja ympäristössä. Kuten mikä tahansa elämänmuutos, myös toisessa kulttuurissa asuminen muuttaa ihmistä ainakin jonkin verran. Toivottasti positiiviseen suuntaan.  Moni ei tajua itse muuttuneensa, ennenkuin palaa kotimaan kamaralle. Vuodet ulkomailla muuttavat asennetta kotimaata kohtaan ja antavat toisenlaisen näkökulman. Esimerkiksi suomalaista sosiaaliturvaa, turvallisuutta, terveydenhuoltoa, luontoa ja koulutusta kiitetään. Toisaalta kauhistellaan esimerkiksi alkoholin käyttöä, ruuan hintaa ja verotusta. Suomalaiset saatetaan nähdä sulkeutuneina ja sosiaalisiin kontakteihin sydämellisyyttä kaivataan. Vaikka Suomen tapahtumia seurattaisiinkin tiiviisti mediasta, saattaa ulkosuomalainen tuntea itsensä turistiksi kotimaassa käydessään. Suomalaisten ystävien elämä on mennyt eteenpäin ja he saattavat olla aivan toisenlaisessa elämäntilanteessa kuin paluumuuttajan vielä asuessa kotimaassaan.

Käänteinen kulttuurishokki voi yllättää palaavan ekspatriaatin.  Ristiriitaiset tunteet kotimaata kohtaan ovat normaaleja. Toisaalta Suomi saattaa tutua kotimaalta mutta siellä käydessä olo on vieras. Paluumuuttaja ei tunnekaan olevansa omalla paikallaan yhteyskunnassa ja arkielämässä, vaan poissa paikaltaan. Paluumuuttaja saattaa kokea yksinäisyyttä ja ihmissuhteiden uudelleen henkiin herättäminen voi olla vaikeata. Ystävien päivittäisen elämän kuvioihin takaisin pääseminen voi olla vaikeata pitkällisen poissaolon jälkeen. Entinen ulkosuomalainen on ollut poissa silmistä ja saattaa kokea olevansa samalla poissa kotijoukkojen mielestä. Yhteydenpito kotimaahan on tärkeää, vaikka uusi sosiaalinen elämä ulkomailla vetäisikin mukanaan. Sosiaalisten siteiden säilyttäminen kotimaahan ulkomaankomennuksen aikana ehkäisee ongelmia paluumuuton jalkeen.

Aikaisemmin haaveilin hetkittäin muutosta takaisin Suomeen. Silti se pelotti epämääräisellä tavalla ja herätti kysymyksiä. Miten voin tukea miestäni muuton jälkeen, jos en itsekään pysty sopeutumaan? Olettavatko suomalaiset ystäväni minun olevan samanlainen ihminen, kuin ennen muuttoani ulkomaille? Nykyään en enää suunnittele paluumuuttoa, vaan pikemminkin siirtymistä johonkin muuhun, lämpimämpään, maahan. Samaistun helposti Suomessa asuviin ulkomaalaisiin. Anniskeluravintolassa on paljon helpompi alkaa vääntämään juttua puheliaan ranskalaisen kuin tuppisuun pohjanmaalaisen kanssa. Suomessa asuvat ulkomaalaiset ymmärtävät myös paremmin arjen problematiikkaa kuin ne suomalaiset tuttavat, kotka eivät ole koskaan asuneet ulkomailla. Hehän ovat samanlaisessa elämäntilanteessa ja siksi onkin helppoa jakaa samantyyppisiä kokemuksia.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s