Lukutoukka auringonpaisteessa

Vaikka olen tiennyt pikkulapsiperheiden olevan kiireisiä, en ole koskaan todella ymmärtänyt, mitä se käytännössä tarkoittaa. Huonoina päivinä herätys on ollut kello viisi aamulla ja show päättynyt lopulta puolen yön aikaan. Raaka todellisuus on läiskähtänyt konkreettisesti suoraan naamalle. Tämä on niitä asioita joita ei voi kokematta ymmärtää.

Mutta parempaa huomista kohti ollaan menossa. Tähän asuntoon on saatu nyt järkevähkö vuorokausirytmi. On jo aikakin, sillä vauva aloittaa päiväkodissa kahtena päivänä viikossa kuukauden kuluttua. Vanhemmat eivät enää laahusta itkuherkkinä zombeina yrittäen muistaa oman nimensä ja työntäen erehdyksessä sukkia mikroon. Vauvakin vaikuttaa jotenkin itsevarmemmalta.

Kaikki tämä tarkoittaa muun kivan lisäksi sitä että, minulla on vihdoinkin on aikaa lukea! Ainakin suomalaista kirjallisuutta, Tiina Lymiä ja Annaleena Härköstä, on uponnut. Kun vauva antautuu päiväunille, nappaan kirjan ja painun partsille nautiskelemaan hetkellisestä ajan ja paikan katoamisesta.

sunshine-soup-jo-parfitt-book-design-creationbooth

Käsiini osui myös Haagin “oman tytön” Jo Parfittin kirjoittama romaani Sunshine Soup, nourishing the global soul. Täällä asuva brittilainen kirjailija on elämänsä aikana ehtinyt viettää vuosia monissa maissa. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa UAE, Norja ja Oman.

Sunshine Soup sijoittuu Dubaihin, jota voisi kutsua maailman ekspatriaattien paakaupungiksikin.  Ajankohta on 2008, juuri ennen lihavien vuosien loppua. Tarinan keskiössä on kaksi naista, Maya ja Barb. Maya on noviisi, jolle muutto Dubaihin on ensimmäinen kokemus asumisesta ulkomailla. Barb on vanha konkari, jolla on omat haasteensa elämän hallinnassa.

Romaani on viihdyttävää kesälukemista mutta avaa todentuntuisesti ikkunan ekspatriaattikuplaan. Se osuu suoraan moniin ekspatriaattielämän kipukohtiin. Kirjan henkilöt kamppailevat erilaisten houkutusten, kulttuurishokin, henkilökohtaisten menetyksien, identiteetin etsimisen ja irralisuuden kanssa. Veikkaisin Sunshine Soupin löytävän kaikupohjaa jokaisessa ulkomailla asuneessa naisessa. Monet stereotypiat ja fiilikset kolahtivat ainakin minuun, vaikka en koskaan matkalaukkuvaimona ole ollutkaan. Kirja onnistuu olemaan samalla kevyt mutta informatiivinen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s