Alankomaissa synnytetään tutun kätilön kanssa

(Tähän tekstiin perustuva juttu on julkaistu Suomen Kätilöliiton lehdessä)

Kätilöpraktiikka Tuya sijaitsee Haagissa, Alankomaissa, lähellä Atlantin rantaa. Haastattelen praktiikan toista omistajaa, suomalaista Merviä. Hän on perustanut Tuyan vuonna 2006 yhdessä ranskalaisen kollegansa Sylvien kanssa. Mervi työskenteli Suomessa erikoissairaanhoitajana, mutta päätyi asumaan Alankomaihin jo vuosia sitten. “Omien lasten saamisen myötä tämä paikalllinen systeemi tuli tutuksi”, hän kertoo. Mervi osallistui nelivuotiseen kätilökoulutukseen Amsterdamissa.

Kätilöt ovat järjestäyneet Alankomaissa yksityisille vastaanotoille. Mervi ja Sylvie ovat tietoisesti pitäneet oman praktiikkansa kahden naisen vastaanottona. He kokevat pienen praktiikan antavan mahdollisuuden läheisille potilaskontakteille. Mervi kertookin tuntevansa kaikki asiakkaansa. “Muistan potilaskertomukset ulkoa”, hän nauraa. “Parasta tässä työssä on saada olla asiakkaiden tukena yhdessä elämän tärkeimmistä vaiheista”. Kätilöpraktiikka Tuya on Alankomaiden kätilöliiton KNOV:n (Koninklijke Nederlandse Organisatie voor Verloskundigen) jäsen.

Naisilla pitää kiirettä. He hoitavat noin 22-25 synnytystä kuukaudessa. Tähän kuuluvat lisäksi raskaudenseurantaan liittyvät kontrollikäynnit, joita on 12-14 kertaa, sekä neljä synnytyksen jälkeistä kotikäyntiä. Kaikilla odottavilla äideillä Alankomaissa on oikeus tähän peruspakettiin. Kätilön luona seurannassa käyvät vain terveet odottajat. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena onkin arvioida, onko raskaudessa tai synnytyksessa odotettavissa ongelmia. Jos näin on, odottaja ohjataan seurantaan gynegologin vastaanotolle.

Moni valitsee edelleen kotisynnytyksen

Yksi kolmasosa Mervin ja Sylvien asiakkaista valitsee kotisynnytyksen. Odottajalla on vapaus valita kotisynnytyksen ja polikliinisen synnytyksen välillä. Hollanti on kotisynnytysten maa, etenkin maalla moni saa lapsensa edelleen kotona. Urbanisoituminen on muuttanut tilannetta ja suurissa kaupungeissa kotisynnytykset ovat jääneet vähemmistöön. Moneen muuhun maahan verrattuna kotona synnytetään kuitenkin usein.

Mervin mielestä kotona synnyttäminen on turvallista. Alankomaissa välimatkat ovat lyhyet, joten sairaala ei koskaan ole kovin kaukana. Kätilöillä on hyvä koulus kaikkia eteen tulevia tilanteita varten ja heillä on kattava välineistö mukana. Mervi kokee kotisynnytyksen vaarallisimmaksi tilanteeksi mahdollisen verenvuodon ja istukan irtoamiseen liittyvät ongelmat. Mikäli tilanne on akuutti, saa ambulanssin paikalle hyvin nopeasti. Kätilöillä on läheiset yhteydet alueen sairaaloiden gynekologien kanssa.

Muita ongelmallisia asioita kotisynnytyksissä voivat olla tilanahtaus ja rappuset. “Tärkeintä on pystyä arvioimaan riskit”, Mervi korostaa. Mikäli synnytyksen onnistuminen kotona epäilyttää, ohjataan odottaja sairaalaan. Ideaaliset olosuhteet kotisynnytykseen ovat toisen tai kolmannen lapsen kohdalla. Ongelmaton ensisynnytys ja täysin terve synnyttäjä ovat kotisynnytyksen vähimmäisvaatimukset. “Mikäli ensimmäisessä synnytyksessä ei ole käytetty kivunlievitystä, se tuskin on tarpeen seuraavallakaan kerralla”, Mervi arvelee.

SONY DSC

Beschuit met muisjes – sokerille paallystettyja aniksen siemenia kuivan korpun paella. Tyypillinen hollantilainen vierasvara lapsen syntyman jalkeen.

Uusia mahdollisuuksia kivunlievitykseen

 Kivunlievitys ei ole talla hetkella lainkaan mahdollista kotisynnytyksessä. Yli puolet ensimmäisen lapsen kotisynnytyksistä päätyy sairaalaan. Suurin syy siihen on kivunlievitys. Poliklinisissa synnytyksissäkin kipulääkityksen käyttö on yleistynyt vasta viime vuosien aikana. Sairaalassa on mahdollista valita talla hetkellä petidiinin, epiduraalin ja remifentanylin välillä. Suomeen verrattuna valikoima on suppea.

Alankomaissa käydään parhaillaan keskustelua aquarakkuloista yhtenä uutena vaihtoehtona kivunlievitykseen. Lakiesitys asiasta on mennyt heinäkuussa läpi ja Alankomaiden kätilöliitto KNOV on kurssittanut jäsenensä aquarakkuloiden käyttöön. Anestesialääkärit eivät vielä ole hyväksyneet aquarakkuloiden käyttöä, joten käytännön työhön kätilöt eivät ole päässeet. Toinen uusi vaihtoehto kipulääkitykseen on ilokaasu, entonox. Kätilöiden koulutus entonoxin käyttöön alkaa keväällä 2014. Aquarakkuloiden ja entonoxin käyttö antavat tulevaisuudessa kätilöille mahdollisuuden hoitaa synnytys itsenäisesti ilman gynekologin osallistumista.

Kotiin heti synnytyksen jälkeen

Kotisynnystä puoltaa oma turvallinen ympäristö. Supistusaika on passiivista aikaa ja moni haluaa viettää sen rauhassa. Huolimatta kotisynnytyksen suosiosta, polikliininen synnytys on yleisempi. Toinen kotisynnytyksen etu on se, ettei tarvitse tehdä matkaa sairaalasta kotiin. Polikliinisen synnytyksen ollessa kyseessä sairaalassa saa olla korkeintaan 24 tuntia. Mikäli kaikki on mennyt hyvin, kotiin voi lähteä jo kolmen tunnin kuluttua. Suomalaisesta nakökulmasta hollantilaisten naisten halukkuus lähteä kotiin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen yllättää.

Alankomaissa jokainen tuore äiti saa oman kotiapulaisen kotiin viikoksi. Kotiapulainen on perheen kotona 6 tuntia päivässä. Synnyttäneet naiset osaavat arvostaa omaa hoitajaa, joka huolehtii niin äidistä kuin vauvastakin, mutta tekee myös kotitöitä. “Tämä on aivan fantastinen järjestelmä”, Mervi kehuu. “Sinulla on yksityinen oma hoitaja kotona. Siitä on korvaamaton apu, etenkin ensisynnyttäjille.” Kotiapulaisella on apuhoitajan koulutusta vastaava pätevyys ja erikoisalana synnyttäneiden äitien ja vastasyntyneiden vauvojen hoitaminen. Oma hoitaja opastaa tuoreita vanhempia imetykseen, kylvetykseen ja muuhun lapsen hoitoon. He ovat myös avustamassa kotisynnytyksissä.

Kätilö tukee kokonaisvaltaisesti

Suurimmat erot suomalaiseen kätilön työhön verrattuna lienevät vastuualueiden laajuus ja asiakaskontaktin pituus. Alankomaissa kätilö kulkee odottajan tukena koko matkan odotuksen seurannasta vauvan ensimmäisiin päiviin. Vauvan odotuksen seurantaan, synnytykseen ja neuvolatoimintaan liittyvat palvelut ovat kaikki yksityisiä. Odottavalla äidillä on monta erillista kontaktia toisin kuin Suomessa, jossa palvelut ovat keskitetympiä. Kätilö auttaa löytämään oikeat tahot oikeaan aikaan.

Kotisynnytyksessä kätilön on osattava toimia täysin itsenäisesti. Mervi arvelee kotisynnytysten olevan mahdollisia Suomessakin, tosin vain kaupungeissa, joissa sairaala on lähellä. “Alankomaissa välimatkat ovat todella lyhyet”, hän huomauttaa. Toisaalta moni asia lainsäädännöstä ja koulutuksesta lähtien pitäisi olla toisin, jotta kotisynnytys olisi vaihtoehto samalla tavalla kuin Hollannissa. Suuren yleisen suosioon kotisynnytys tuskin yltää muissa maissa. Monesta Alankomaissa asuvasta ulkomaalaisesta kotisynnytys vaihtoehtona tuntuu vanhanaikaiselta ja pelottavalta.

Mervi kokee kätilön työn olevan palkitsevaa. Uuden elämän auttaminen maailmaan on hienoa, maasta ja kulttuurista riippumatta. Hollannissa kätilöillä on keskeisempi asema naisen elämän tärkeimmässä tapahtumassa kuin Suomessa. “Tärkeintä ei ole se missä synnytät, vaan kuka sinua siinä avustaa. Oma tuttu kätilö on paras tuki ja turva”, Mervi summaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s