Sorvin ääreen

Täydellisen rikkumaton blogihiljaisuus on kestänyt lähes viisi kuukautta. Sain marraskuussa tilaisuuden aloittaa työt mielenkiintoisessa, ja sittemmin raskaaksi osoittautuneessa, projektissa. Lyhyesti sanottuna koordinoin  työlupahakemuksia Saudi Arabiaan maailmanlaajuisesti palkatuille insinööreille mutta se on vain lyhyt selitys.

Töiden aloitus tiesi myös päiväkodin aloittamista. Kirjauduimme jonotuslistalle haluaamaamme hoitopaikkaan lupauksella että, poikanen pääsisi aloittamaan siellä heti kaksi vuotta täytettyään. Väliaikaisratkaisuksi löytyi toinen, samanhintainen päiväkoti ihan nurkan takaa. Siihen samankaltaisuudet näiden kahden lastenhoitolaitoksen välillä jäivätkin. Näkyvimpänä erona, väliaikaispaikka oli likainen. Leivänmurusia lattialla, hiekkaa sohvalla, pöytä tahmea, piha haravoimatta ja niin edelleen. Kun päiväkotimaksut lohkaisevat palkasta 1470 euroa kuukaudessa, sitä odottaa saavansa jotain vastineeksi. Toisaalta poikanen tuntui viihtyvän ihan hyvin alkuvaikeuksien jälkeen. Helpotus oli silti tuntuva, kun siirto ykkösvaihtoehtoon vihdoin tapahtui ja meni mutkattomasti. On niin paljon parempi fiilis jättää lapsi aamulla paikkaan, jossa lämmin lounas tehdään omassa keittiossa, pinnat ovat puhtaat ja hoitajilla mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen.

Vanhempani saapuivat kauan odotetulle visiitille Suomesta samana päivänä kun aloitin työt. Vain vuorokausi päiväkodin aloittamisen jälkeen poikanen, odotetusti, sairastui. Kuume, ripuli ja oksennustauti värittivät kahta tai kolmea ensimmäistä viikkoa. Päiväkodista kotiin kantautuvat pöpöt ovat siitä jänniä, että ne tarttuvat ympäristöön ärhäkämmin kuin ulkosuomalainen ruislimppuun. Äitini sai flunssa, isäni korvatulehduksen, mieheni oksennustaudin ja minä kuumeen. Siihen se sairastelu kuitenkin jäi. Edellistä tautia en enää muistakaan ja uskon nykyisen päiväkodin, jopa toivottua korkeammalla hygiania tasolla, olevan osuutta asiaan. Lopulta asiat ovat lutviutuneet yllättävän kivuttomasti.

Projektin monimutkaisuus ja lisääntyvä työmäärä ovat saaneet minut kantamaan töitä kotiin iltaisin ja viikonloppuisin. Kunnes viime viikolla kohtasin rajani. Ei enää töitä kotiin. Pieni lapsi ja jatkuvasti työmatkalla oleva mies eivät jätä hirveästi tilaa muille aktiviteeteille. You know the thrill. Töistä mahdollisesti kaupan kautta kotiin, ruuanlaittoa, syöntiä, iltapesu, pyjama, puuro ja petiin. Sen jälkeen pari tuntia sitä kuuluisaa omaa aikaa ennenkuin aivoissa tilttaa ja uni voittaa.

2 thoughts on “Sorvin ääreen

  1. brightoneagle says:

    Kummastelinkin hiljaiseloasi🙂 Teilläkin on hurjat päivähoitomaksut – samoin kuin englannissa. Harmittaa jos ei niillä hinnoilla saa hyvää ‘palvelua’ ja puhdasta päiväkotia. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin.🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s