Lapsi kansainväliseen kouluun ulkomailla

Olen yrittänyt kerätä tähän postaukseen joitakin yleisiä vinkkejä ulkomaankomennukselle lähteville koululaisten vanhemmille. Varmasti lasten koulunkäynti on yksi isoimmista huolenaiheista, kun koko perhe on lähtemässä ulkomaankomennukselle. Sopeutuminen uuteen ympäristöön ja kielitaidon puute herättävät kysymyksiä.

Ekspatriaattien lapset menevät useimmiten kansainvälisiin kouluihin maissa, joissa englanti ei ole valtakieli. Vaikka paikalliset koulut kiinnostaisivat, ne eivät kaikissa maissa ota vieraskielisiä lapsia oppilaiksi. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä ummikkojen opastukseen. Joissakin maissa paikallisten koulujen taso ei yllä länsimaiselle tasolle.

Jos työntekijä lähetetään ulkomaille, on työnantajan velvollisuus huolehtia perheestä. Tämä tarkoittaa käytännössä osallistumista lasten koulunkäyntiin liittyviin kustannuksiin kohdemaassa. Työsopimuksesta neuvoteltaessa kannattaa asia tietysti varmistaa. Kansainvälisissä kouluissa lukukausimaksut ovat kalliita ja siten uusi iso menoerä perheen budjettiin.

Etukäteen voi miettiä, minkälaista opetustuunnitelmaa toivoo lapsensa suorittavan. Yleensä ekspatriaattien lapsille on tarjolla kansainvälisissä kouluissa  IB – , amerikkalainen – tai englantilainen opetussuunnitelma. Useissa isoissa kaupungeissa on tarjolla myös esimerkiksi saksalaisia ja ranskalaisia kouluja. Näihin kouluihin on tietysti kyseistä kieltä äidinkielenään puhuvilla lapsilla etuoikeus. Komennuksen pituus vaikuttaa myös siihen, millaiseen tyyppiseen vaihtoehtoon päädytään. Onko tarkoitus olla kohdemaassa pari vuotta vai enemmän? Onko suunnitelmissa palata Suomeen vai kenties muuttaa tulevaisuudessa johonkin muuhun maahan? Silloin kannattaa miettiä, millaista opetussuunnitelmaa tulevassa kohdemaassa seurataan.

Dubai International Academy

Muutamassa maassa, käsittääkseni kuudessa, on jopa suomalainen peruskoulu tarjolla. EU – virkailijoiden lapsille on joissakin Euroopan maissa Eurooppa-kouluja. Näissä ja joissakin muissa kansainvälisissä kouluissa oman kielen opetusta on saatavana pari kertaa viikossa.  Suomen kielen taitoa voi pitää yllä myös omalla vapaa ajallaan. Jos uudella asuinpaikkakunnalla on Suomi-koulu, voi sen toimintaan osallistua. Suomi-koulu ei korvaa virallista koulua, vaan tarkoituksena on tukea suomen kieltä ja kulttuuria. Samalla tutustuu helposti muihin alueella asuviin suomalaisiin. Jos lahialueelta ei loydy Suomi-koulua, etäkoulu Kulkurissa voi myös opiskella suomen kieltä tavallisen koulun ohessa virtuaalisesti.

Oikeanlaisen koulun löytyminen on todella tärkeää viihtyvyyden kannalta. Kotimaassa voi jo valmiiksi tutustua eri vaihtoehtoihin netissä lapsen kanssa. Kouluihin käydään tutustumassa yleensä heti maahan saapumisen jälkeen tai orientaatiomatkalla, ennen varsinaista muuttoa. Jos mahdollista, on hyvä vierailla muutamassa eri koulussa ja luottaa omaan intuitioon. Vaikka koulu vaikuttaisi paperilla hyvältä, voi esittelykierros antaa toisenlaisen vaikutelman.

Kotimaan koulusta kannattaa pyytää lasten koulusta englanninkieliset kopiot viimeisimmistä todistuksista. Ellei niitä ole saatavilla, voi todistukset kaannattaa. Niitä kysytään varmasti jokaisessa uudessa koulussa. Kohdemaasta riippuen uusilta oppilaita voidaan vaatia myos tietyt rokotukset. Tämän asian voi varmistaa suoraan tulevasta koulusta.  Esimerkiksi USAssa koulut vaativat nähdä sekä lääkärin todistuksen että todistuksen asuinpaikasta. Koulut siis hyvaksyvat oppilaita vain omalta lähialueeltaan. Moni koulu perii rekisteröitymismaksun mutta tämä ei vielä takaa paikka koulussa. Moniin suosittuihin kouluihin saattaa olla pitkä odotuslista,  jolloin vaihtoehto B on hyvä olla olemassa. Joillakin suurilla firmoilla voi olla etukäteen varattuja paikkoja suosituissa kansainvälisissä kouluissa työntekijöiden lapsille.

Kouluikaisten lasten kanssa ulkomaankomennukselle lähteminen sijoittuu yleensä kouluvuoden, ei kalenterivuoden mukaan. Niinpa muuttofirmojen sesonki on aina kesälomien aikaan. Kouluun tutustuminen tulisi kuitenkin yrittää ajoittaa niin, että opettajat ja oppilaat ovat paikalla. Hallintotoimistot ovat ainakin osittain auki koululaisten lomien aikana. Tulevan kotikunnan kouluista kannattaa jo etukäteen varmistaa, miten lomat sijoittuvat. Toisaalta kansainvälisissä kouluissa on hyvin tavallista, että uusia oppilaita liittyy ryhmään pitkin lukukautta.

Lapsi on aina asuinmaansa koulusäädännön alainen. Englannissa ja Alankomaissa koulu alkaa jo nelivuotiaana. Monissa muissakin maissa kouluun mennään nuorempana kuin Suomessa. Tilanne voi olla esimerkiksi se etta, lapset ovat uudessa asuinmaassa jo kouluikaisia mutta parin vuoden kuluttua Suomeen palattaessa menisivät ekalle luokalle. Lapset omaksuvat englannin, tai muun uuden kielen, nopeammin kuin arvaisikaan. Kansainvälisissä kouluissa kaikki tulevat jostain muualta, eivätkä osaa englantia aluksi hyvin.  Parhaimmillaan opiskelu kansainvälisessä koulussa ulkomailla on rikastuttava kokemus, niin lapsille kuin vanhemmillekin.

(Kuva: Dubai International Academy)

12 thoughts on “Lapsi kansainväliseen kouluun ulkomailla

  1. brightoneagle says:

    Hyvä kirjoitus!

    Me koimme vuosi sitten Englannista Japaniin muuttaessamme parhaana ratkaisuna sen että poikamme (7v) meni kansainväliseen (englannin kieliseen) kouluun. Tässä huonona puolena on tietenkin se että poikamme ei osaa vieläkään muuta kuin japanin alkeet, mutta halusimme ensisijaiseti helpottaa lapsemme siirtymistä englannista uuteen kulttuuriin, uuteen ympäristöön, uuteen kouluun ja uusien kavereiden keskuuteen Japaniin. Olemme olleet tyytyväisiä päätökseemme🙂

    • KatiAbiKhaled says:

      Hei! Joo varmasti just tuo tietynlainen jatkuvuus on tarkeaa kun vaihtaa koulua ja maata. Kansainvalisessa koulussahan on se hyva etta kaikki ovat muualta tulleita.

      • brightoneagle says:

        Moi! Meidän pojan kansainvälisessä koulussa (täällä Osakassa) tilanne on vähän erilainen. Koulussa n. 70-80% oppilaista on japanilaisia, 20-25% korealaisia (joilla toinen vanhempi on japanilainen) ja loput 5-10% ovat muun maalaisia. Poikamme on luokallaan ainoa länsimaalainen. Tilanne on tämä siksi että Osakassa on suhteellisen vähän länsimaalaisia. Hienoa meistä tässä on se että, japania osaamattomalla pojalllamme on japanilaisia kavereita, koska yhteinen kieli on englanti, ja hän oppii sitä kautta Japanin kultuultuuria🙂

  2. Yks Aino says:

    Moikka ja terveiset Genevestä! Löysin juuri blogisi tämän mielenkiintoisen postauksesi kautta.

    Meidän lapsemme ovat käyneet kansainvälistä päiväkotia Tanskassa ja Sveitsissä. En mielelläni laittaisi pieniä lapsia brittiläiseen päiväkotiin, koska siellä koulu alkaa läksyineen ja lukemaan opettelemisineen tosiaan jo nelivuotiaana. Eli sitä välttelen jos voin – se on niin kovin kaukana suomalaisesta päiväkotiarjesta leikkeineen, päikkäreineen ja ulkoiluineen.

    Amerikkalaisen opetussuunnitelman mukaan taas alakoulussa välimatkat voidaan oppia laskemaan maileissa, lämpotilat Fahrenheiteissa jne., vaikka oltaisiin sitten Sveitsin Genevenjärven rannalla. Eikä sielläkään ulkoilla Suomen malliin, kun on niin kiire harjoittaa kaikenmaailman esikirjoitustaitoja…

    Toisaalta sitten kansainvälinen on kansainvälinen, eli aivan mieletön rikkaus lapsille löytää kavereita niin monesta eri kulttuurista ihan pienestä pitäen! Ei siinä jotkut Fahrenheitit loppujen lopuksi niin paljoa paina, kun saa kasvaa maailmankansalaiseksi metrin mittaisesta. Aika hienoa tosiaan. Useimmiten.🙂

    • KatiAbiKhaled says:

      Hei Aino ja kiitos kommentista! Olen ihan samaa mielta kansainvalisyydesta; se on niin suuri etuoikeus. Tosiaan, tuo erilainen metrinen jarjestelma jenkkisysteemissa ei minulla tullut edes mieleen! Oma mukula on hollantilais-kansainvalisessa paivakodissa ja taalla alkaa koulu nelivuotiaana. Nailla nakymin ollaan menossa ihan kunnalliseen hollantilaiseen kouluun. Olen kylla hakenut myos paikkaa hollantilais-kansainvalisesta koulusta mutta toistaiseksi ollaan jonotuslistalla. Nahtavaksi jaa miten siina kay.

      • KatiAbiKhaled says:

        Voi olla etta jaadaan ja voi olla etta ei. Pojulla on kuitenkin hollannin kansalaisuus. Toinen syy on tietty se etta kansainvaliset koulut on niin turkasen kalliita. Ei olla ekspatti sopimuksella vaan jo yli kymmen vuotta maassa ja toki paikallisella sopparilla.

      • Yks Aino says:

        Kalliita ovat toden totta! Täällä Genevessä alkavat n. 20 000 eur/lapsi/lukuvuosi. Ei noita hintoja pysty kukaan omasta lompakosta maksamaan, ja ainakin meidän koululla onkin hiljaisesti tarjolla Financial Aid -paketteja niille joiden työnantajat ei maksa. Tarkoittaa siis että hinnat ovat aivan erit yrityksille ja yksityisille perheille. Tästä ei mainita edes nettisivuilla, mutta kannattaa todellakin kysyä jos kv kiinnostaa!🙂

  3. Kirsi says:

    Olemme muuttamassa Haagiin ja tiedustelisin tietääkö kukaan mihin kouluun voisin laitaa 12v. poikani, kansainvälinen koulu vai paikallinen?

    • KatiAbiKhaled says:

      Moikka, Oletteko muuttamassa pysyvasti vai pariksi vuodeksi? Onko tarkoitus palata Suomeen? Auttaako tyonantaja Hollannissa koulumaksuissa? Millaista opetussuunnitelmaa poika seuraa (IB, Montessori, British jne) Haagissa on kansainvalisia kouluja: American School, British School, International School, European School. Koulumaksujen hinnat loytyvat nettisivuilta. Haagse Schoolverenering (HSV) kouluissa on englannin kielinen linja niille lapsille, jotka eivat osaa hollantia. Jalkimmaisiin (HSV) ja hyviin hollantilaisiin kouluihin on jonotuslistat. Kannattaa ottaa yhteytta suoraan kouluun ja kysya.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s