Keski-ikäistyvän ulkosuomalaisen huolia

Sokeritauti, Parkinsonin tauti, harmaantuminen, sydän- ja verisuonitaudit, lääkedosetti, eturauhassyopä, keuhkokuume, pallolaajennus, keinonivel, päivänokoset… Ulkosuomalaiselle välimatka oman asuinmaan ja Suomessa asuvien vanhempien välillä alkaa tuntua pidemmältä kuin ennen. Vanhempien ikääntyminen on yksi ekspatriaattielämän vaikeimpia kysymyksiä, johon ei ole oikeaa vastausta.

Me emme matkustaneet tänä kesänä lomille vaan saattohoitamaan ja lopulta hautajaisiin. Se pitkään pelätty puhelinsoitto tuli illlalla kahdeksalta ja kuuden tunnin kuluttua olimme taksissa matkalla lentokentälle. Vaikka terveydentilassa oli ollut hyviäkin päiviä, oli koko ajan selvää että alamäkeä tässä ollaan laskemassa. Kuolema ei sinänsä tullut yllätyksenä ja tuli kuitenkin. Se taitaa olla yksi niitä asioita, joihin ei voi koskaan täysin valmistautua.

Suomalainen muuttaa ulkomaille useimmiten nuorena, alle 35 vuotiaana. Muutto voi olla väliaikaista mutta lopulta johtaa pysyvään asumiseen kotimaan ulkopuolella. Skype, FaceTime, Facebook pitävät huolen että siteet perheeseen ja ystäviin säilyvät tiiviinä maantieteellisestä välimatkasta huolimatta. Omien lasten syntymä herättää monet ulkomailla pitkään asuneet suomalaiset. Isovanhempia ja muita läheisiä kaivataan jakamaan päivittäisen arjen tapahtumat. Alkaa tuntumaan, ettei virutaalinen yhteys riitä. Omien vanhempien sairastuminen ja vanheneminen tuo fyysisen läsnäolon tarpeen taas pöydälle.

villiviini

Elaman ehtoolla lehdet kellastuvat.

 

Vanhempien ikääntyminen on syy, joka tuo monen vakiintuneen ulkosuomalaisen takaisin kotimaahan tai päättää ekspatriaatin työkomennuksen ennen aikojaan. Toisaalta, ainakaan vakituinen, paluumuutto ei monelle tule kysymykseen oman tai puolison työn ja lasten koulunkäynnin takia. Ajatuksissa alkaa yhä tihämmin pyörimään huoli isästä ja äidistä. Mitä jos jotakin sattuu? Kuinka nopeasti pääsen paikalle täältä tuhansien kilometrien päästä? Entä sitten kun vanhemmat eivät enää pysty asumaan omassa kodissaan? Asia saattaa myös alkaa hiertämään ulkosuomalaisen ja kotimaassa asuvien sisarusten välejä.

Kavahdatko puhelimen soittoääntä, pidätkö matkalaukkua puoliksi pakattuna ja oletko harkinnut paluumuuttoa? Lue Duo blogin koskettava postaus aiheesta.

2 thoughts on “Keski-ikäistyvän ulkosuomalaisen huolia

  1. Minna says:

    Ainokaisena lapsena olen varautunut siihen, että tulevaisuudessa käyn Suomessa paljon tiheämmin kuin nykyisin, mutta paluumuuttoa harkitsisin vasta äärimmäisessä hädässä. Olen niin ulkona Suomen kuvioista, kun lähdin suoraan yliopiston jälkeen ulkomaille, että en tiedä, miten arki edes onnistuisi. Mutta kaikki on kai mahdollista, jos on pakko!

    • KatiAbiKhaled says:

      Mulla on ihan sama tilanne. Olen ainoa lapsi ja muutin ulkomaille yli kymmenen vuotta sitten. Eli valiaikainen paluumuutto voisi tulla kysymykseen pakon edessa. Lopullista muuttoa Suomeen en edes uskalla harkita. Katsotaan sitten miten tilanne ratkaistaan kaytannossa kun sen aika tulee.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s