Kiistanalaiset talven sankarit

Tämän viikon lauantaina päättyy hollantilaispilttien vuoden kestänyt odotus. Sinterklaas saapuu alaville maille suoraan Espanjasta Pakjesboot 070-laivallaan. Hippedi-pip-hurraa! Scheveningenin satamassa hän hyppää valkean ratsunsa, Amerigon, selkään ja lähtee ristiin rastiin maata tapaamaan ihailijoitaan. Sinterklaasin läsnäolo Hollannissa huipentuu 5 joulukuuta “pakjesavondiin”, jolloin “Sint” jakaa lahjoja kilteille lapsille. Tuhmat lapset saatetaan viedä Espanjaan. Pikainen kuljetus Välimeren aurinkoon ei tosin vaikuta lainkaan pahalta rangaistukselta vuoden pimeimpään ja sateisimpaan aikaan.

sint

Jos joku ei tieda kuka kumma on Sinterklaas, se ei ole mikään ihme. Kyseessä on pääasiassa Alankomaissa ja Belgiassa, sekä joissakin osissa Saksaa ja Ranskaa, vaikuttava perinne. Legenda saavutti Alankomaat kuulemma jo 300-luvulla. Sint on vanha mutta hyvässä vedossa oleva valkopartainen herra, joka pukeutuu punaiseen kullalla kirjailtuu viittaan ja punaiseen piispan hattuun. Vaikutelma muistuttaa erehdyttävästi Joulupukkia. Kyseessä on silti eri kaveri. Sinterklaasin hahmo perustuu Turkin alueella Myrassa keskiajalla asuneeseen kirkonmieheen Saint Nicholakseen. Yhteys Espanjaan luultavasti selittyy sillä, että Espanjan kuningas hallitsi aikoinaan Alankomaiden aluetta.

Herran apurit Zwarte Pietien historia juontaa maurilaisiin orjiin. Hollantilaiset uskovat (tai haluavat uskotella) mustattujen kasvojen johtuvan savupiipun noesta. Piet nimittäin laskeutuu piipusta taloihin jakamaan lahjoja tulisijan viereen jätettyihin kenkiin. Mikäli haluat koskaan tulla hyväksytyksi täkälaisten keskuudessa, älä missään nimessä ala kyselemään tästä asiasta. Etenkään sukujuhlissa, (jos sinulla on pienintäkään aietta tehdä hyvä vaikutus hollantilaisen puolisosi sukulaisiin) tai työpaikalla (jos sinulla on halua pidentää työsopimustasi). Sinterklaasin ja Zwarte Pietin arvosteleminen tai kyseenalaistaminen on pomminvarma keino saada vakaa aikuinen hollantilainen hermostumaan totaalisesti. Zwarte Piet kun muistuttaa tummaksi maalattuine kasvoineen vähän liikaa Lakupekkaa, jotta tiedostava ulkomaanelävä nielisi kantahollantilaisten pajunköyden.

Suomalaista makeismainontaa 1980-luvulta

Suomalaista makeismainontaa 1980-luvulta.

Sinterklaas on siis varsin kiistanalainen hahmo, kuten hyvän julkisuuden henkilön kuuluukin. Viimevuosina rasismisyytökset ovat aiheuttaneet jopa jonkunastesia mellakoita maassa ja mielipiteet ovat polarisoituneet. Juttu on kantautunut itse YK:n korviin. YK:n Ihmisoikeuksien komissio kirjoitti vuonna 2013 virallisen kirjeen Alankomaiden hallitukselle ilmaisten huolestumisensa maassa tapahtuvasta rasistisesta syrjinnästä.

Sinterklaas-kaudella voi törmätä kaikenlaisiin perinteisiin. Paikallisessa ruokakaupassa saatat ihmetellä parittomia pieniä kenkiä. Ne ovat naapuruston pilteiltä, jotta Sint voisi sujauttaa kenkiin karkkeja. Kaikkialla on ylitarjontaa pienistä, kovista, piparkakulle maistuvista kekseistä, “pepernoteneista”. Julkisilla paikoilla raikaavat aiheeseen liittyvät laulut, jotka kuulostava kaikki ihan samalta. Työpaikoilla firma kustantaa työntekijöille suklaakirjaimet. Aikuisten kohdalla perinteeseen kuuluvat lisäksi sarkastiset ja piikittelevät lorut, jollaisen voit esimerkiksi saada hollantilaiselta pomoltasi. Varma keino saada ulkomaalainen alainen hyppäämään nahoistaan. Mwahahahaa!

Suklaakirjain.

Suklaakirjain.

Olen aina ollut vähän vastahankainen osallistumaan paikallisiin perinteisiin. Pitkään olin sitä mieltä, että meillähän ei Sinterklaasiin osallistuta. Zwarte Pietiin liittyvien edellä mainittujen asioiden lisäksi, se ei ole suomalainen eika libanonilainen perinne. Noh, olen hiljattain alkanut joustamaan suhtautumisessani. Onhan poikanen ensisijaisesti hollantilainen ja tässä maassa on tullut vietettyä jo vuosikymmen. Että voisi olla jo aika tämänkin maahanmuuttajan alkaa kotoutumaan. Sitäpaitsi lapsiperhehän ei oikein voi välttyä tapaamasta Zwarte Pietia ja Sinterklaasia joka jumalan ostoskeskuksessa marras- joulukuussa. Myös päiväkodit ja koulut ovat mukana hulinassa.

Tämänhetkinen linjanvetoni on se, ettei meillä missään nimessä koskaan pueta tenavaa Zwarte Pietiksi. Ehkä joku suklaakeksi voidaan laittaa poikasen kenkään ja kerrotaan perinteestä. Ne oikeat lahjat jaetaan jouluna ja se tapahtuu Joulupukin toimesta. Alle kouluikäisenä poikanen ei onneksi vielä tajua alkaa vaatimaan lahjoja seka Jouluna että Sinterklaasina. Erittäin todennäköisesti ensi lauantaina olemme siellä satamassa hurraamassa noin 135,000 muun kanssa, ilmassa lentelevää runsasta 8,500 kg peppernoteneja väistellen.

Kiinnostaisi tietää, mikä on muiden ulkosuomalaisten suhtautuminen paikallisiin perinteisiin. Täysillä mukana vai nurkassa kyräillen?

4 thoughts on “Kiistanalaiset talven sankarit

  1. Sannan kupla says:

    Tosi hyvä informatiivinen kirjoitus, kiitos! Meidän perheemme tutustuu ilolla sen maan perinteisiin, jossa asutaan. Vietämme paikallisia pyhiä ja tapajuhlia mutta pidämme myös itselle tärkeät perinteet paikallaan. Ajattelemme tästä ehkä niin että otamme parhaat palat kolmannen kulttuurin tarjonnasta kasvaaksemme suvaitsevaisiksi mutta emme unohda oman perheemme kulttuuria, joka on perusta kaikelle. Lapset ymmärtävät meillä että “tässä maassa tehdään näin ja noiden ihmisten kanssa noin” ja me teemme lisäksi näin koska olemme suomalaisia. Sen vuoksi meillä esimerkiksi joulupukki vierailee jouluna aina tavalla tai toisella. Lapset siis tuntevat sekä Joulupukin, Santa Clausin, Sinterklaasin että Elf on the Shelfin, mutta kertovat muille lapsille ilolla että Oikea Joulupukki tulee Suomesta.

    • KatiAbiKhaled says:

      Kiitos kommentista Sanna! Olen ihan samaa mielta tasta kolmennesta kulttuurista. Mielestani moniin eri tapoihin tutustuminen on tosi iso etu lapselle. Ja hyva etta pidatte sen Oikean Joulupukin lippua korkealla🙂
      Taloudellisista syista pidan lahjojen jakamisen ihan yhdessa kerrassa, eli ei lahjoja pakjesavondina. Monille hollantilaisille se tuntuu tuottavan stressia kun pitaa ostaa kahdet lahjat! Ainakin paikallisessa mediassa on aina saastovinkkeja ja self-helpia aiheen tienoilta🙂

  2. Minna says:

    En ole oikein perinneihmisiä, joten en itse laita edes ‘kunnollista joulua’ minkään maan perinteiden mukaan. Englannissa asuessa olen vieraantunut täysin vapusta ja juhannuksesta, mutta en vietä kyllä Guy Fawkes Nightia tai Halloweeniakaan. Lienenkö vain laiska?! (Mulla ei ole lapsia, joten ei tule onneksi huonoa omaatuntoa perinteiden jatkumattomuudesta!)

  3. KatiAbiKhaled says:

    En minakaan ole perinneihmisia mutta tosiaan lapsiperheen on aika vaikea joitakin traditioita valttaa…
    Juhannus on valitettavasti jaanyt monta kertaa viettamatta. Kavereiden kanssa on joskus grillattu silloin. Amsterdamissa olisi ihan viralliset skandinaavien juhannusbileet, joissa olen kerran kaynyt vuosia sitten. Ehka ensi vuonna.
    Halloweenia meille ei ole vietetty lainkaan, ei aikuiset eika lapset. Aika paljon taalla on alettu pitamaan Halloween bileita ihan aikuisten kesken.
    Joulu ja paasiainen ovat ainoita juhlapyhia, joihin panostetaan vahan enemman. Monikulttuurinen perhe kun ollaan, niin sekoitellaan ihan omanlaiset perinteet oman maun mukaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s