Lapsi ummikkona hollantilaiseen peruskouluun

Ulkomaille muuttaminen on hiljalleen muuttamassa muotoaan. Työnantajat eivät jakele rahaa niin avokätisesti kuin aikaisemmin.

Se tarkoittaa käytännössä sitä että, ulkomaille muuttava työntekijä on yhä useammin omillaan. Taloussanomat uutisoi yleistyvästä muuttorahasta. Ekspatriaatti saa muuttoon korvamerkittya rahaa tyonantajalta mutta joutuu käytännössä maksamaan vielä lisää omasta sukanvarrestaan. Sen lisäksi että, muuttokuormat ovat pienentyneet, ovat myös tukitoimet kohteessa kärsineet leikkauksista. Esimerkiksi kalliita kansainvälisten koulujen lukukausimaksuja ei välttämättä korvata. Toiseksi ihmiset muuttavat yhä enemmän itsenäisesti, eivätkä ole jonkin Suomessa toimivan yrityksen lähetettyjä työntekijöitä. Silloin on yleensä kyse muutosta pitkällä tähtäimellä, ei niinkään kolmen vuoden ekspatriaattikeikasta. Tällaisessa tilanteessa valitaan paikallinen koulu kansanvälisen sijaan rahoituksen perusteella mutta myös kun maahan aiotaan asettua useiksi vuosiksi eteenpäin.

Esimerkiksi Alankomaissa yhä useamman suomalaisen muuttajan on tutustuttava paikalliseen hollantilaiseen peruskouluun. Yksi suurimmista kynnyksistä suomalaiselle voi olla koulunaloitusikä. Oppivelvollisuus alkaa 5 vuotiaana mutta käytannössä kaikki lapset aloittavat koulun täytettyään neljä vuotta. Alkuvuodesta syntyneet käyvät ykkösluokkaa tai niinsanottua nollaluokkaa kesälomaan saakka ja aloittavat ykkosellä syyskuussa. Mikäli mahdollista, muutto kannattaisi ajoittaa jonkun pidemmän loman alkuun, jotta lapsille jää aikaa ensin tutustua uuteen kotiin ja ympäristöön ennen suurta hyppyä uuteen kouluun. Kansainvälisessä muutossa kesäloma onkin juuri siksi suosituinta aikaa.

Alankomaissa peruskoulut ovat helisemässä kun niihin hakee lapsia, jotka osaavat hollantia hyvin heikosti tai eivät ollenkaan. Tähän on tietysti montakin syytä. Vaikka maahanmuutolla on täällä pitkät perinteet, saattaa kolmannen maahanmuuttajataustaisen polven lasten hollanninkielen taito olla heikkoa.  Toisekseen globaalit muuttoliikkeet näkyvät myos koulujen arjessa. Maahan pyrkivien pakolaisten määrä on kasvanut viime vuosina. Yleisesti ottaen myös länsimaalaiset muuttavat ulkomaille enemmän kuin aikaisemmin.

Onneksi kunnat panostavat useissa peruskouluissa hollanninkielen opetukseen ummikoille. Amsterdamin kunta tarjoaa monenlaisia tapoja tehostaa koululaisten kielenoppista, niin että he pääsevät samalle tasolle hollantilaisten lasten kanssa. Niinsanottu linkkiluokka (schakelklas) tai tulokasluokka (nieuwkomerklas) tarjoavat vuoden mittaisen teho-opetuksen hollanninkielestä. Sen jälkeen lapset ovat valmiita siirtymään tavalliselle peruskoululuokalle. Lomakoulussa (vakantieschool) on mahdollista opiskella hollantia koulupäivän jälkeen tai loma-aikoina, joita Alankomaiden koulusysteemissa on usein. Peruskoulun viimeisen lukuvuoden voi tuplata luokalla, joka keskittyy kieleen ja mahdollistaa siirtymisen lukioon. Haagin kouluissa on tarjolla myös linkkiluokkia ja tulokasluokkia. Kaikki hollantilaiset peruskoulut eivät ota ummikkoja oppilaikseen, niillä ei joko ole resursseja tai ne haluavat profiloitua toisin.

Suomalainen Niina muutti perheensä kanssa Alankomaihin, jolloin perheen kouluikäiset lapset siirtyivät hollantilaiseen peruskouluun. ” Ei me oltu osattu tosiaan ajatella että, kouluun ei vaan noin mennä, vaan sinne pitää hakea,”, hän kommentoi prosessin alkua.

Niina otti yhteyttä yli 15 kouluun tulevassa kotikaupungissaan ja kyseli asiasta. Osasta ei vastattu mitään, osalla oli oppilaiden kiintiö jo täynnä. ” Muutamista tuli vaan sellainen olo, ettei se koulu ole tarkoitettu meidän lapsille.” Oikean koulun löytäminen oli haastavaa. Muutto ulkomaille oli itsessään jo iso asia, joten perhe halusi löytää pienen ja kotoisan koulun.

Kun kooltaan ja sijainniltaan sopiva hollanninkielenopetusta tarjoava koulu sitten loytyi, asioista sovittiin ensin sähköpostilla. Myöhemmin Niinan mies kävi vierailemassa koulussa. Tutustumiskäynti kannatti, sillä perhe sai hyvän kuvan koulusta ja siitä, millainen ensimmäinen vuosi tuli olemaan.

Ensimmäiseksi vuodeksi lapset menivät kaikki samaan luokkaan, jolle ulkomailta muuttaneet sijoitettiin. Luokan sisällä lapset jaettiin ikänsä mukaisiin pienryhmiin. Ensimmäiset päivät vanhemmat saivat olla mukana tukemassa lapsia ja seuraamassa opetusta. ”Olemme olleet todella tyytyväisiä valintaamme”, Niina summaa.

Koulua valittaessa kannattaa miettiä tarkasti tulevaa asuinaluetta. Hollantilaiset koulut ottavat etusijassa oppilaita lähiympäristöstään. Toisin kuin Suomessa, kaikki hollantilaiset peruskoulut eivät ole yhtä hyviä opetuksen laadun suhteen. Eroja voi olla ilmapiirissä, opetustavoissa ja kansallisen Cito kokeen tuloksissa. Cito koe vaikuttaa siihen, jatkaako lapsi lukioon ja yliopistoon vaiko ammattikouluun. Alankomaiden opetusjärjestelmä on hyvin eri tyyppinen kuin Suomessa ja jo peruskoulumenestys vaikuttaa ratkaisevasti jatko-opintojen mahdollisuuteen. Koulujen tasoerot ovat täysin julkista tietoa.

Yleensä parhaat hollantilaiset peruskoulut ovat arvostetuilla ja korkeasti koulutettujen ihmisten suosimilla aluieilla. Näihin kouluihin voi olla jopa vuosien jonot ja niihin haetaankin heti lapsen syntymän jälkeen. Kunnat jakavat kerran vuodessa ilmestyvää opasta (esimerkiksi Amsterdam) jossa on esitelty kaikki kunnan alueella toimivat koulut.

 

 

 

 

Osa-aikatyö – kiva harrastukseni

Juttelin suomalaisen tuttavan kanssa osa-aikatyöstä Alankomaissa. Nuori sinkkunainen ihmetteli omaa hollantilaista 32 viikkotunnin työsopimustaan toisaalta mainiten että pidempi viikonloppu jättää kivasti aikaa harrastuksille. Osa-aikaisen työskentelyn suhteen Alankomaat ja Suomi eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Se on nimittäin Alankomaissa paljon yleisempää kuin Suomessa. Enemmän kuin puolet hollantilaisista työskentelee osa-aikaisesti. Suurin osa näistä on naisia, jopa 76%. Se on iso luku verrattuna mihin muuhun maahan tahansa.

Keski-Euroopassa osa-aikatyö liitetään äiteihin, kun taas Suomessa opiskelijoihin. Suomalainen osa-aikatyöntekijä on todennäkoisesti hotelli- tai ravintola-alalla tai terveys ja sosiaalipalveluissa. Alankomaissa osa-aikaisia työntekijöitä sen sijaan on kaikkialla. Myös arvostetuissa ammateissa kuin mihin Suomessa on totuttu.

Alankomaat on tunnettu tasa-arvoisuudestaan ja horisontaalisesta hierarkiastaan maailmalla. Hieman yllättäen hollantilaisissa perheissä perinteinen malli näkyy olevan edelleen voimissaan. Miehet työskentelevät viitenä päivänä viikossa ja naiset osa-aikaisesti. Perinteiset arvot jyräsivät voimakkaasti politiikassa pitkälle 1980-luvulle saakka. Sen jälkeen valtiovalta havahtui toteamaan, että voisi olla kansantaloudelle hyväksi ”päästää” naisetkin työelämään. Osa-aikatyö siis mahdollisti naisten työllistymisen mutta vanhat arvot istuvat edelleen syvällä kansan riveissä.

Yksi syy perheellisten naisten osa-aikaiseen työskentelyyn ovat kieltämättä korkeat lastenhoitomaksut. Yhden lapsen päivähoito viitenä päivänä viikossa kustantaa noin 1500EUR kuussa. Perheen yhteisistä tuloista riippuen osan maksuista voi saada verotuksessa korvatuksi. Koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäiväkerhokin kallista. Tulee mieleen, kannattaako töissä edes käydä, jos palkasta jää käteen lähinnä luu. Kouluissa ei ole ruokailua ja perinteisen mallin mukaisesti kotiäidit hakevat mukulansa kotiin lounaalle edelleen.

Yllättävän monet hollantilaiset naiset eivät pidä työuraa tai työssä etenemistä erityisen tavoiteltavana. Eivätkä kyseessä ole vain pienten lasten äidit. Ihmiset arvostavat vapaa-aikaansa todella paljon, mikä ei tietenkään ole huono asia. Usein sitä pidetään syynä Alankomaiden kärkipaikkaan, kun listataan maailman onnellisimpia maita.

Naisten osa-aikaisella työskentelyllä on myös toinenkin puoli. Sillä ei pääse työelämässä kovin pitkälle ja naisia on johtoasemissa hälyttävän vähän. Näin, vaikka monenlaisia ja monentasoisia työtehtäviä on täällä mahdollista hoitaa osa-aikaisesti. Alankomaiden hallitus on asettanut kovan tavoitteen ensi vuodelle. He toivoisivat, että johtotehtävissä olisi jopa 30% naisia. Tavoite taitaa olla vähän liian optiminen, nykyinen luku kun on vain 6%. Vaikka luvut ovat nousseet viime vuosina, kasvu on hyvin hidasta.

Itse olen ollut viimeiset puoli vuotta osa-aikatyössa kolme päivää viikossa. Näin raskauden aikana osa-aikaisuus sopii kuitenkin paremmin kuin hyvin. Jatkuva aamupahoinvointi nostaa päätään erityisesti niinä kiireisinä aamuina kun pitää ehtiä  ovesta ulos pikavauhtia. Olen myös onnellinen tilaisuudesta ottaa päiväunet.

Toisaalta työ on viimeisen kuuden kuukauden aikana alkanut muistuttamaan vähän liikaa harrastusta.  Koska pikkulasten äidin oletetaan lähes aina haluavan tehdä vain osa-aikaista työviikkoa, minua pidetään vähän erikoisena kun kerron haluavani tulevaisuudessa työskennellä enemmän.

https://nl.express.live/2015/05/15/waarom-nederlanders-zo-vaak-deeltijds-werken-exp-213421/

http://925.nl/archief/2016/04/18/part-time-werk-stokt-nederlandse-vrouwen-op-weg-naar-de-top/

 

Amsterdamin asuntomarkkinoilla – West

Keskustasta länteen löytyy monia mainioita edullisempia asuinalueita. Yhdistäviä tekijöitä niille kaikille ovat monikulttuurisuus ja hyvät yhteydet sekä keskustaan että moottoritielle. Jonkin tilaston mukaan Westistä löytyy yli 170 eri kansallisuutta. Amsterdam Westin kattavat Oud West, Baarsjes, Bos en Lommer ja Westerpark. Ne kaikki jäävät kehätien sisälle.

Oud West on vanhin, idyllisin ja suosituin alue. Siella asuukin juppeja ja pieniä perheitä. Oud West on kokonaisuudessaan tiheasti rakennettu, talot ovat kuten keskustassakin korkeita ja kapeita. Samoja kuuluisia kuolemanloukku-portaikkoja löytyy. Asunnot ovat kaikkiaan aika pieniä. Joten suurperheille voi tulla ahdasta. Oud West on alunperin tarkoitettu työläisväestölle, joka kansoitti kaupunkia nopeaan tahtiin rakentamisen aikaan. Parkkiluvan saaminen on, kuten keskustassakin, kiven takana, joten pyörä ja julkiset ovat parhaita liikennevälineitä. Vondelparkin ja keskustan läheisyys on ehdottomasti alueen luksusta, samoin kuin lukuisat kivat kahvilat, kaupat ja ravintolat. Kaikki palvelut löytyvät läheltä mutta keskustaan verratuna kadut ovat rauhallisia. Suosio ja trendikkyys näkyvät hinnoissa.

Pidemmälle länteen mentäessä löytyy nouseva tähti ,Bos en Lommer, joka rajautuu kehätiehen. Bos en Lommer ei ole aikaisemmin voinut kehuskella hyvällä maineella mutta se on muuttunut. Alueelle on rakennettu paljon perheystävällisiä asuntoja ja buumi on saanut paljon postitiivista medianakyvyyttä. Muutosten myötä Bos en Lommerin sosioekonominen rakenne on ollut viime vuosina rajussa muutoksessa. Korkeasti koulutetut amsterdamilaiset ja ekspatriaatit ovat huomanneet sen myös. Parkkipaikan saa helposti Oud Westiin verrattuna. Bos en Lommerin pohjoisosan vanhat korttelit, joita ei ole ainakan vielä uudistettu, pitävät yllä alueen vanhaa mainetta. Alue kehittyy nopeaan tahtiin ja se tulee näkymään hinnoissa tulevaisuudessa.

Toinen kasvojaan pesevä alue on Baarsjes, joka ei silti yllä toistaiseksi Bos en Lommerin suosion tasolle. Siivous alkoi 2000 luvun vaihteessa, kun epämääräisiä baareja ja bordelleja alettiin sulkemaan. Kuten muukin West, alue on monikulttuurinen. Turkkilaiset-, surinamilaiset- ja marokkolaiset yhdyskunnat värittävät aluetta. Kehitys on kuitenkin menossa koko ajan positiivisempaan suuntaan.Nykyään Baarsjes on jo turvallinen ja suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Uusia palveluja ja kauppoja tulee koko ajan lisää. Plussia ovat keskustan läheisyys ja ulkoilumahdollisuudet. Alueen oma viherkeidas on iso Rembrantpark. Kaupungin ydin on edelleen vain 30 minuutin pyöräilymatkan päässä.

Uuteen osoitteeseen rekisteröityminen Alankomaissa

Yksi Alankomaihin muuttavien pulmista liittyy rekisteröitymiseen tai pikemminkin sen puutteeseen.”Miksi en voi rekisteröityä vuokraamaani asunnon osoitteeseen?” Kysymys pomppaa alituiseen esiin keskustelupalstoilla ja somessa.

Alankomaissa, etenkin suurissa kaupungeissa, on tarjolla pilvin pimein asuntoja, joihin ei voi rekisteröityä. Yleensä nämä asunnot ovat myös suhteeellisen edullisia. Erittäin houkuttelevia, etenkin Amsterdamin vaikeilla asuntomarkkinoilla. Onpa tapahtunut, että kiero asunnonvälittäjä on tarjonnut pahaa aavistamattomalle ulkomaalaiselle tälläista asuntoa.

Rekisteröitymisprosessista kirjoitin aikaisemminkin. Kyseessä on ilmainen ja erittäin yksinkertainen toimenpide kunnantalolla. Seuraukset rekisteröimättömyydestä voivat hankaloittaa elämää sen sijaan erittäin paljon. Kun muutat ulkomailta Alankomaihin ensimmäistä kertaa, saat sosiaalitunnutksen, BSN tunnuksen. Ilman BSN tunnusta et voi avata pankkitiliä ja näin ollen saada palkkaa hollantilaiselta työnantajaltasi. Et myöskään voi saada paikallista sairasvakuutusta, joka on pakollinen kaikille täällä asuville. BSN numeroa kysytään kaikissa vähänkin virallisissa tilanteissa, joten sen puuttuminen sulkee monia ovia.

Entäpä jos et aio muuttaa Alankomaihin pitkäksi aikaa, vaan viipya vain alle neljä kuukautta? Sori vaan. Rekisteröityminen on silloinkin pakollista. Tällöin voit tehdä NRI (niet-ingezetenen) rekisteröitymisen kunnantalolla. Myös tässä tapauksessa saat BSN tunnuksen.

Amsterdamissa asuntoa voi olla vaikeaa loytaa. (Kuva Reuters.)

Mistä siis johtuu, ettei asunnon omistaja anna vuokralaisen rekisteroityä vuokraamansa asunnon osoitteeseen? Yleensä vuokralainen saa ylimalkaisia ja puolivillaisia selityksiä. Todellisia syitä voi olla useita. Asunnon omistaja välttelee mahdollisesti verottajaa. Kun samaan osoitteeseen on kirjautunut useita henkilöitä, asunnon omistajan verot nousevat. Asuntoa kenties alivuokrataan laittomasti. Omistaja saattaa nostaa sosiaalitukea valtiolta ja pelkää menettavänsä sen. Jos asunnossa asuu enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu, vuokratulot katsotaan syyksi lopettaa sossun tuet. Ensimmäiseen syyhyn on helppo ratkaisu, tarjoat maksavasi lisäverot. Muussa tapauksessa suosittelisin etsimään uuden asunnon.

Mitä voi tapahtua, jos asunnon laittomasta asumisesta jää kiinni? Amsterdamin kunta sakottaa noin 325EUR rekisteröimättä jättämisestä. Sanktioita seuraa myös, jos et ole ilmoittanut uutta osoitetta kunnantalolle, kun olet muuttanut Alankomaiden sisällä. Sen lisäksi joudut etsimään uuden katon pääsi päälle.  ” Anteeksi, en tiennyt”, selitykset tuskin hellyttävät hollantilaisen viranhaltijan sydäntä.

 

 

 

 

Asunnonvälittäjän komissio Alankomaissa

Lyhyt postaus tästä paljon pohditusta kysymyksestä. Moni vuokralainen saattaa tuntea itsensä väärinkohdelluksi, kun häntä yllättäen pyydetään maksamaan asunnonvälittäjän komissio. Nämä on syytä selvittää, ennenkuin edes lähdet katsomaan potentiaalista kämppää.

No, pitääkö se komissio tosiaan maksaa? Vastaus on kyllä ja ei, riippuen tilanteesta.

Asunnonvalittaja perii saataviaan

Kyllä, jos olet pyytänyt asunnonvälittäjää etsimään sinulle asuntoja toiveisiisi ja budjettiisi perustuen. Välittäjä etsii aktiivisesti sopivia asuntoja laajasti. Toisin sanoen, myös muiden asunnonvälittäjien tarjonnasta, ei pelkästään omastaan. Komissio on yleensä yhden kuukauden vuokra.

Toisaalta, jos olet itse löytänyt asunnon esimerkiksi Fundasta tai Parariuksesta, sinun ei tarvitse maksaa välittäjän palkkiota. Tämä kannattaa varmistaa heti kättelyssä välittäjän kanssa. Suosittelisin asiasta sopimista mieluummin sähköpostilla kuin sanallisesti. Muuten voi vuokralaista odottaa ikävä yllätys. On nimittäin myös sellaisia asunnonvälittäjiä, jotka haluavat laskuttaa niin sanotun sopimus maksun (contract fee) tai kuukauden vuokran vuokralaiselta.

Amsterdamin asuntomarkkinoilla – Keskusta

Jatkan nyt samasta teemasta kuin aikaisempi kirjoitus Asunnon vuokraaminen Amsterdamista.Tällä kertaa käsittelen eri asuinalueita.

Amsterdamista tulee ensimmäiseksi mieleen idylliset vanhat, kanaalien reunustamat kadut. Keskusta kattaa karkeasti ottaen alueet Canal Belt, Jordaan, De 9 Straatjes, Weesperbuurt / Plantage ja De Wallen (punaiset lyhdyt). Tämä alue on kaikille joskus Amsterdamissa turistina pyörineelle tullut tutuksi. Kaunis arkkitehtuuri, loputtomat polkupyräilijoiden virrat ja söpöt pikku putiikit.

Keskustassa kaikki talot ovat vanhoja ja ihanasti vinksallaan. Monet asunnot on remontoitu nykyvaatimusten mukaisesti mutta vanhaa arkkitehtuuria on mahdotonta muuttaa. Kokonaisen talon vuokraaminen on erittäin vaikeaa, joten asunnot ovat huoneistoja. Asunnot ovat tyypillisesti jaettu moneen kerrokseen. Jyrkät ja kapeat portaat KUVA ovat ainoa yhdistävä tekijä eri huoneiden välillä. Aika moni ekspatriaatti on ensivierailulla jäänyt tuijottamaan heti ulko-ovelta 90 asteen kulmassa nousevia rappusia monttu auki. Vanhukset ja lapsiperheet poistuvat  nopeasti takavasemmalle. Toisaalta näissä taloissa on asuttu ja asutaan edelleen vauvasta vaariin. Etenkin pikkulapset oppivat yllättävän nopeasti konttaamaan portaat ylos ja alas. Toki nykyään kaikki, joille se on ajankohtaista, asentavat lapsiportit. Sanoisin että, tottumiskysymys.

Hollantilaiset portaat a.k.a. death trap

Keskustassa oma piha on yhtä harvinainen näky kuin hollantilainen syömässä lämmintä lounasta. Parvekekin voi olla harvinaista herkkua, sen sijaan kattoterassit ovat suosittuja.  Alankomaiden sääolot suosi ulkoilmaelämää mutta Amsteradam on vehreä kaupunki.  Siksi keskustaan halajava puunhalaaja löytää melko varmasti puiston pyöräilymatkan päästä.

Parkkeeraus on päivittäinen haaste keskustassa. Vuokralaisen pysäköintiluvan saaminen saattaa kestää pienen ikuisuuden. Odotusajat vaihtelevat mutta puhutaan kuukausissa ja vuosissa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kalliit parkkitalot. Kun vihdoin saat tuon tärkeän läpyskän, seuraava kysymys onkin, mihin sen auton käytannössä lykkäät. Keskustan kadut ovat melkein aina täyteen parkkeerattuja ja tyhjän kolon löytyminen kanaalin ja pyörätelineen välistä onkin pienoinen lottovoitto. Pyöräilyn suosion ymmärtää nopeasti.

Parkkeeramisen haasteita Amsterdamissa

Keskustan eksoottinen bonus ovat tietysti kaikkialla hoipperoivat turistit. Asuin itse aikaisemmin Prinsengrachtilla, Anne Frankin talon vieressa. Rakastin keskustaa mutta kieltämättä muutana ärräpää pääsi kun pujottelin painavien kauppakassien kanssa sekavien brittituristien ja porolauman lailla tuijottelevien japanilaisten välistä kotia kohti. Silti ja kaikesta huolimatta, keskusta on niin ihana että, kaikkihan sinne kuitenkin haluavat. Siitäpa johtuukin hintataso, joka ei ole se kukkaroystävällisin. Onneksi Amsterdamista löytyy monta muutakin yhtä viehättävää ja asujaystävällistä aluetta, joihin kannattaa tutustua. Isosta kaupungista löytyy varmasti juuri se täydellinen asuinalue sinulle.

Anteeksi, mitä sanoit?

En lähtisi sanomaan, että hollanninkieli olisi mitenkään kauniin tai romanttisen kuuloinen, kuten ranska. Hollanti on täynnä kurkkuäänteitä ja varmaan kuulostaakin ulkomaalaiselle (itsehän olen jo karaistunut) kuin puhujalla olisi kuuma peruna suussa. Ehdottomasti hauska kieli se silti on.

En tieda, mita “pahassa kamarissa” tehdaan mutta talla sen saa puhtaaksi!

Hollannin kieli on hyvin lähellä englantia, saksaa ja ruotsia, ehkä niiden jonkinlainen valimuoto. Vaikka ensikuulemalta toisin luulisi, se on aika helppo oppia, varsinkin jos osaa hyvin edellä mainittuja muita kieliä. Hollannissa onkin paljon samoja, englannilta kuulostavia sanoja, joiden tarkoitus on kuitenkin täysin toinen.

Mitä sanot näistä perinteisistä nimistä? Freek ja Harm (miesten nimiä), Joke ja Floor (naisten nimiä) tai aina yhtä riemastuttava Fokker (sukunimi). Lapsellista kikatusta aiheuttavat myös seuraavat sanat: Kok (= chef), dik (= fat), hoor (momentje hoor = wait a moment, please) ja vakdiploma (=diploma of main subject).

Hollantilainen lastenruokamainos houkuttelee ostamaan. Lapsi sanoo, “Mama, this one, this one this one… Please!”

 

Työnhaku Alankomaissa

Sain vasta kuulla, että tämänhetkinen työsopimukseni jatkuu kevääseen saakka. Olen töissä omalla alalla pienessä firmassa kivenheiton päässä kotoa. Näillä aloitetaan sitten tämä vuosi ja hyvä näin. Koska jään äitiyslomalle alkukesästä, on tämä järjestely ihan sopiva minulle.

Työmarkkinat ovat hiljalleen nostamassa päätään Alankomaissa ja tämä vaikuttaa myös kansainvälisen henkilöstön työllistymiseen positiivisesti. Yritykset ovat kuulemma alkaneet jälleen laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille ja onkin odotettavissa, että trendi jatkuu.

Kymmenen vuoden Alankomaissa asutun taipaleen aikana olen tutustunut eri tapoihin olla palkkatyössä. Olen ollut henkilöstövuokrauksen kautta kivoissa duuneissa mutta myös suoraan palkattuna kansainvälisissä organisaatioissa. Vuosien aikana sain paljon työkokemusta, kontakteja ja löysin oman alani. Alankomaat on täynnä eri alojen kansainvalisiä firmoja, joten työmahdollisuuksia on todella paljon.

Henkilöstövuokrauksen kautta saatu työ tapahtuu kansainvälisessä organisaatiossa. Hollannin kielen taito ei ole lainkaan välttämätöntä.Työkieli on silloin aina englanti, joten on tärkeää että kielitaito on hallussa. Muista kielistä, kuten Saksasta tai Ranskasta on myös ehdottomasti etua. Paikkoja, joissa suomen kielta tarvitaan, on harvoin avoinna.

Lukuisat paikalliset henkilöstönvuokraustoimistot, niin sanotut “temp agencies”, ovat erikoistuneet kansainvälisiin työnhakijoihin. Ne ovat vasta Alankomaihin muuttaneelle suomalaiselle helpoin tie työpaikkaan. Tyypillinen ”temppi” on korkeasti kouluttautunut noin 20-30 vuotias lapseton mies tai nainen. Useimmat ovat vasta maahan muuttaneita työnhakijoita esimerkiksi toisista Euroopan maista. Heillä ei ole etukäteen hankittua työtä Alankomaissa, eivätkä he ole jonkin kansainvälisen yrityksen lähettämiä ekspatriaatteja.

Tyypillisesti työsopimus ”temppinä” on kolmesta kuukaudesta maksimissaan vuoteen. Näin työntekijä saa paljon kaivattua työkokemusta ja kontakteja, jotka ovat välttämättömiä jatkossa. Tyypillisesti työntekijä kiertää useita kansainvälisiä firmoja pätkätöitä tehden ja palkka tulee henkilöstövuokrausfirmasta. Samalla voi tietysti hakea työpaikkaa suoraan jostain kansainvälisestä organisaatiosta. Yleensä työntekijä haluaa kuitenkin jossain vaiheessa pois henkilöstövuokrauksen kierteestä kohti vakaampaa leipäpuuta. Vakituisen työsuhteen saaminen on kuitenkin käymässä harvinaiseksi, eikä se lohkea yleensä ihan heti.

Alankomaissa tuli 1 heinäkuuta 2015 voimaan lakimuutos, jonka mukaan työntekijää ei voi palkata pätkätyosopimuksilla kauempaa kuin kaksi vuotta. Työnantaja saa tarjota työntekijälle kolme pätkätyösopimusta korkeintaan kahden vuoden aikana. Mikäli neljäs perättäinen työsopimus tarjotaan, on sen oltava laatuaan vakituinen. Vastaavasti, mikäli työntekijä on pätkätyössä pidempään kuin kaksi vuotta, tulee hänen tehtävänsä vakinaistaa. Toisaalta lakimuutos estää työnantajaa pitkittämästä pätkätoitä. Huono puoli on se, ettei moni työnantaja halua antaa vakituista työsopimusta työntekijälle riippumatta taidoistasi ja panoksestasi. Se nimittäin lisäisi työnantajan velvollisuuksia. Mieluummin palkataan uusi työjuhta.

Muista olla aina kohtelias, vaikka tarjottu duuni ei kiinnostaisi.

Henkilöstönvuokraustoimistojen kanssa avainasemassa on tiivis, lähes agressiivinen, yhteydenpito. Työnhakijoita on tuhansia, joten rekrytoijat eivät välttämättä kiinnitä huomiota hakemukseesi tai persoonaasi. Kohtelu voi alkuun olla jäätävää. Mikäli lähetät hakemuksen mielenkiintoiseen työpaikkailmoitukseen, soita heti seuraavana päivänä perään. Kysy, onko hakemuksesi tullut perille ja minkälaisella aikataululla hakuprosessin odotetaan etenevän. Hakuprosessin alussa on tärkeää päästä sisäänottohaastatteluun, jotta henkilöstönvuokraustoimisto voi tehdä sinusta kandidaattiprofiilin. Se ei vielä takaa työpaikkaa mutta voit tavata rekrytoijat kasvotusten ja tivata heiltä vinkkejä työn hakemisesta.

Jokaisessa maassa on omat tapansa kirjoittaa toimiva Curriculum Vitae. Kaikki henkilöstöpalvelufirmat tarjoavat vinkkejä ansioluettelon ja saatekirjeen kirjoittamiseen. Niitä kannattaa aktiivisesti kysyä, jotta pärjäisi kilpailussa muiden kanssa. Curriculum Vitae tulisi olla oikeinkirjoitukseltaan moitteeton, pienetkin kirjoitusvirheet tai omituiset ilmaukset saattavat ansioluettelosi hylättyjen kasaan. Liitä mukaan kuva itsestäsi. Mainitse myös syntymäpäiväsi, sukupuolesi ja kansallisuutesi. On tärkeää mainita, että sinulla on EU-kansalaisena lupa työskennella Alankomaissa. Töitä, joissa suomen kielestä olisi hyötyä, on tarjolla harvoin. Yleensä ottaen suomalaisuutta ei voi sen paremmin pitää etuna tai haittana työnhaussa. Monen tiedot Suomesta ovat ovat sen verran hataralla pohjalla, ettei heille ole päässyt muodostumaan stereotypioita suomalaisista työntekijöinä.

Rekrytoijat käyvät läpi kymmeniä ansioluetteloita ja saatekirjeitä päivässä, joten niiden tulisi olla lukijaystävällisiä. Panosta yksinkertaiseen, lyhyeen ja selkeään rakenteeseen. Kehu itseasi ja taitojasi estoitta, käytä isoja adjektiiveja. Ole silti totuudenmukainen. Yritä tuoda tärkeimmät asiat esiin mahdollisimman lyhyesti. Mainitse CV:ssä vain kova osaaminen. Älä turhaan kerro harrastuksistasi tai perheestäsi. Ketään ei kiinnosta, miten olet ajautunut Alankomaihin. CV:stä ja saatekirjeestä  voi tehdä perusversiot ja muokata niitä aina juuri siihen rooliin sopivaksi, jota haet. Poimi työtehtävänkuvauksesta tärkeimmät asiat ja sisällytä ne saatekirjeesesi.

Järjestelmällisyys auttaa. Laadi seurantalista hakemuksistasi ja pidä säännöllisesti yhteyttä rekrytoijaan. Mieti, minkälaiseen firmaan haluat toihin ja yritä keskittää hakemuksesi. Kysy itseltäsi, kuinka pitkälle olet valmis matkustamaan päivittäin. Alankomaat on pieni maa mutta välimatkat voivat silti viedä aikaa. Esimerkiksi Haagista Amsterdamiin voit pahimpana ruuhkaaikana olla matkalla lähes 2 tuntia. Vaikka julkisen liikenteen verkosto on hyvä, junat myöhästelevaät usein.

Ihana Michael

Valmistaudu työhaastatteluun huolella. Kysymyksiä ja vastauksia kannattaa treenata vaikka kaverin kanssa. Kysy aina henkilöstövuokrausfirmasta, mihin sinun tulisi kiinnittää huomiota haastattelun aikana. Osoita haastattelussa, että olet tosi kiinnostunut organisaatiosta ja sen toiminnasta. Mieti muutama syy, jotka tekevät siitä houkuttelevan työnantajan. Kerro vahvuuksistasi ja mainitse joku saavutus. Kerro myös rakentavasti miten olet käsitellyt heikkouksiasi ja ottanut opiksesi. Yritä kertoa kokemuksestasi ja osaamisestasi esimerkein. Mieti valmiiksi pieniä tarinoita erilaisista tilanteista, joihin olet joutunut. Voit käyttää esimerkiksi STAR metodia apuna kerronnassa, jos sinulla on taipumusta lörpöttelyyn. Anna itsestäsi hyvä kuva valmistelemalla muutamia kysymyksiä haastattelijalle. Haastattelu on “two-way-street”, jonka aikana myös sinulla on tilaisuus arvioida organisaatiota ja miettiä haluatko olla töissä juuri siellä.

STAR metodi auttaa

Alankomaihin on helpompi tulla töihin ja asumaan kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Englanninkielellä pärjää pitkälle, vaikka virallisissa asioissa hollantia tarvitaakin. Maassa asuu valtavasti ulkomaalaisia, myös suomalaisia, joten samanhenkistä seuraa löytää melko vaivattomasti. Alankomaat onkin hyvä vaihtoehto niille, jotka halajavat työ – ja elämänkokemusta ulkomailta.

Kansainvälisille kandidaateille:

• http://www.undutchables.nl/
• http://unique.nl/en
• https://www.adamsrecruitment.com/
• http://www.bluelynx.com/
• https://www.randstad.nl/werknemers/vacatures/vakgebied/callcentermultilingual
• http://www.internationalpeoplesolutions.com/

Hesarissa julkaistut yhdeksän haastattelutärppiä:

http://www.hs.fi/ura/a1451875745211

Tähän postaukseen perustuva teksti on julkaistu Maj-Lis Sirenin Jopport-blogissa. Käypäs vilkaisemassa, jos olet kiinnostunut rekrytoimisesta tai olet itse työnhakija.

Kiistanalaiset talven sankarit

Tämän viikon lauantaina päättyy hollantilaispilttien vuoden kestänyt odotus. Sinterklaas saapuu alaville maille suoraan Espanjasta Pakjesboot 070-laivallaan. Hippedi-pip-hurraa! Scheveningenin satamassa hän hyppää valkean ratsunsa, Amerigon, selkään ja lähtee ristiin rastiin maata tapaamaan ihailijoitaan. Sinterklaasin läsnäolo Hollannissa huipentuu 5 joulukuuta “pakjesavondiin”, jolloin “Sint” jakaa lahjoja kilteille lapsille. Tuhmat lapset saatetaan viedä Espanjaan. Pikainen kuljetus Välimeren aurinkoon ei tosin vaikuta lainkaan pahalta rangaistukselta vuoden pimeimpään ja sateisimpaan aikaan.

Jos joku ei tieda kuka kumma on Sinterklaas, se ei ole mikään ihme. Kyseessä on pääasiassa Alankomaissa ja Belgiassa, sekä joissakin osissa Saksaa ja Ranskaa, vaikuttava perinne. Legenda saavutti Alankomaat kuulemma jo 300-luvulla. Sint on vanha mutta hyvässä vedossa oleva valkopartainen herra, joka pukeutuu punaiseen kullalla kirjailtuu viittaan ja punaiseen piispan hattuun. Vaikutelma muistuttaa erehdyttävästi Joulupukkia. Kyseessä on silti eri kaveri. Sinterklaasin hahmo perustuu Turkin alueella Myrassa keskiajalla asuneeseen kirkonmieheen Saint Nicholakseen. Yhteys Espanjaan luultavasti selittyy sillä, että Espanjan kuningas hallitsi aikoinaan Alankomaiden aluetta.

Herran apurit Zwarte Pietien historia juontaa maurilaisiin orjiin. Hollantilaiset uskovat (tai haluavat uskotella) mustattujen kasvojen johtuvan savupiipun noesta. Piet nimittäin laskeutuu piipusta taloihin jakamaan lahjoja tulisijan viereen jätettyihin kenkiin. Mikäli haluat koskaan tulla hyväksytyksi täkälaisten keskuudessa, älä missään nimessä ala kyselemään tästä asiasta. Etenkään sukujuhlissa, (jos sinulla on pienintäkään aietta tehdä hyvä vaikutus hollantilaisen puolisosi sukulaisiin) tai työpaikalla (jos sinulla on halua pidentää työsopimustasi). Sinterklaasin ja Zwarte Pietin arvosteleminen tai kyseenalaistaminen on pomminvarma keino saada vakaa aikuinen hollantilainen hermostumaan totaalisesti. Zwarte Piet kun muistuttaa tummaksi maalattuine kasvoineen vähän liikaa Lakupekkaa, jotta tiedostava ulkomaanelävä nielisi kantahollantilaisten pajunköyden.

Suomalaista makeismainontaa 1980-luvulta.

Sinterklaas on siis varsin kiistanalainen hahmo, kuten hyvän julkisuuden henkilön kuuluukin. Viimevuosina rasismisyytökset ovat aiheuttaneet jopa jonkunastesia mellakoita maassa ja mielipiteet ovat polarisoituneet. Juttu on kantautunut itse YK:n korviin. YK:n Ihmisoikeuksien komissio kirjoitti vuonna 2013 virallisen kirjeen Alankomaiden hallitukselle ilmaisten huolestumisensa maassa tapahtuvasta rasistisesta syrjinnästä.

Sinterklaas-kaudella voi törmätä kaikenlaisiin perinteisiin. Paikallisessa ruokakaupassa saatat ihmetellä parittomia pieniä kenkiä. Ne ovat naapuruston pilteiltä, jotta Sint voisi sujauttaa kenkiin karkkeja. Kaikkialla on ylitarjontaa pienistä, kovista, piparkakulle maistuvista kekseistä, “pepernoteneista”. Julkisilla paikoilla raikaavat aiheeseen liittyvät laulut, jotka kuulostava kaikki ihan samalta. Työpaikoilla firma kustantaa työntekijöille suklaakirjaimet. Aikuisten kohdalla perinteeseen kuuluvat lisäksi sarkastiset ja piikittelevät lorut, jollaisen voit esimerkiksi saada hollantilaiselta pomoltasi. Varma keino saada ulkomaalainen alainen hyppäämään nahoistaan. Mwahahahaa!

Suklaakirjain.

Olen aina ollut vähän vastahankainen osallistumaan paikallisiin perinteisiin. Pitkään olin sitä mieltä, että meillähän ei Sinterklaasiin osallistuta. Zwarte Pietiin liittyvien edellä mainittujen asioiden lisäksi, se ei ole suomalainen eika libanonilainen perinne. Noh, olen hiljattain alkanut joustamaan suhtautumisessani. Onhan poikanen ensisijaisesti hollantilainen ja tässä maassa on tullut vietettyä jo vuosikymmen. Että voisi olla jo aika tämänkin maahanmuuttajan alkaa kotoutumaan. Sitäpaitsi lapsiperhehän ei oikein voi välttyä tapaamasta Zwarte Pietia ja Sinterklaasia joka jumalan ostoskeskuksessa marras- joulukuussa. Myös päiväkodit ja koulut ovat mukana hulinassa.

Tämänhetkinen linjanvetoni on se, ettei meillä missään nimessä koskaan pueta tenavaa Zwarte Pietiksi. Ehkä joku suklaakeksi voidaan laittaa poikasen kenkään ja kerrotaan perinteestä. Ne oikeat lahjat jaetaan jouluna ja se tapahtuu Joulupukin toimesta. Alle kouluikäisenä poikanen ei onneksi vielä tajua alkaa vaatimaan lahjoja seka Jouluna että Sinterklaasina. Erittäin todennäköisesti ensi lauantaina olemme siellä satamassa hurraamassa noin 135,000 muun kanssa, ilmassa lentelevää runsasta 8,500 kg peppernoteneja väistellen.

Kiinnostaisi tietää, mikä on muiden ulkosuomalaisten suhtautuminen paikallisiin perinteisiin. Täysillä mukana vai nurkassa kyräillen?

Kaupunki meren rannalla

Tälläistä tämä pätkätyöläisen arki on. Yksi loppuu ja toinen alkaa mutta elämä on epävarmaa. Pätkien välissä olen viikon kotona. Koska päiväkoti on maksettu kuukaudeksi eteenpäin, vien poikasen aamuisin sinne. Kävelemme lastevaunujen kanssa heräävän keskustan ja puistoteiden läpi ilman kiirettä. Miten ihanaa.

Sitten minulle koittaa harvinainen vapaus, josta en oikein osaa edes nauttia ilman jonkinasteista syyllisyyttä. Voin tehdä koko päivän mitä haluan, tämän viikon ajan. Yritän ottaa tästä tilaisuudesta kaiken irti. Kelit ovat mitä parhammat, kirpakka aurinkoinen syyssää. Kotikaupunkini Haag näyttää parhaita puoliaan. Tänään kävelin pitkän lenkin ja toteutin yhden salaisen paheeni, kävin solariumissa.

Tälläisina hetkinä on aikaa katsella ympärilleen ja olla kiitollinen. Tykkään kotikaupungistani todella paljon. Aina kun olen ollut pitkään poissa hämmästyn Haagin kauneutta. Toisinaan kyllästyn ja vaadin ympäristöön enemmän särmää ja seikkailua. Haluan kresibailata suurkaupungeissa tai kuumilla hiekkarannoilla. Elämä on nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi arkea ja siihen Haag on täydellinen.

Rauhanpalatsi, epatyypillisesti ilman bussilastillista japanilaisia turisteja.

Voisi sanoa etta tämä on tyylikäs kaupunki. Siitä on tietysti kiitos suurlähetystöille, joista useimmat ovat täällä, eivätkä Amsterdamissa. Vaikka Haag, kuten kaikki muutkin maan kaupungit, jää Amsterdamin varjoon turistikohteena, on se silti Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki. Se pysyy maailmankartalla kansainvälisen tuomioistuimen, Rauhanpalatsin  ja monien YK:n organisaatioiden ansiosta.

Haag on hyvin leimallisesti merenrantakaupunki, joten Atlantin läheisyys tuntuu purevana merituulena. Scheveningen kaupunginosa on kuitenkin ihana ympari vuoden. Sieltä loytyy Alamkomaiden kuuluisin hiekkaranta, myos satama ja paljon paljon ravintoloita. Tämänhetkinen suosikkini satamassa on kalaravintola Catch by Simonis.  Kesällä hiekkarannalle nousee ravintoloiden rivistö, joista monet ovat auki yöhön asti. Sceheveningenissä voi harrastaa leijalautailua ja perinteistä surffausta tai SUPpausta. Talvella Scheveningen hiljenee mutta tykkään silti käydä ihastelemassa aaltoja, kävelemässä hiekkadyyneilla ja juomassa kupin kaakaota. Merenrannalla kasvaneena minun on vaikea kuvitella asuvani sisämaassa.

Ranskanperunat tulisi syödä maapähkinäkastikkeen, majoneesin ja raa’an sipulin kanssa.

Kaupungissa on eri tyyppisia aluieita, joilla on jokaisella oma luonne. Zeehelderkwatierissa on kotoisa tunnelma. Prins Hendrikstraatin ja Piet Heinstraatin liepeille on keskittynyt kahviloita ja lounasravintoloita. Keskustassa Oude Molenstraatin baarit ovat niin pieniä että ihmiset tukkivat kapean kadun kaljatuopit käsissään. Toisaalta kaduilla on hiirenhiljaista iltaisin viikolla. Viikonloppuna poikanen juoksee Het Plein aukiolla ja vanhemmat voivat juoda belgialaista olutta vieressä terassilla. Rabbijn Marsepleinista “Chinatownissa” on tullut trendikkäiden aasialaisten ravintoloiden keskittymä. Vietnamilainen ravintola on Little V:ssa on viihtyisä sisustus ja hyvä ruoka.

Huomenna taas uusi arvokas päivä, ei tuhlattavaksi, vaan hyvin käytettäväksi. Ei ole kiire pois Haagista.