Ammattina relocation-konsultti

Kaikilla ulkosuomalaisella on kokemusta vähintään yhteen maahan muutaamisesta, monella useista muutoista ei puolille maailmaa. Muuton syistä riippuen erilaiset relocation-palvelut ovat varmasti tulleet tavalla tai toisella tutuiksi. Olen työskennellyt kansainvälisissä organisaatioissa ulkomaanmuuttojen parissa noin 6 vuotta. Vaikka on toki päiviä, jotka vaihtaisin pois, voin kaikenkaikkiaan sanoa rakastavani tätä alaa.

Useimmiten henkilökohtaisten tavaroiden kuljettaminen kontissa tai lentokonella maasta toiseen toiseen korvataan tyonantajan puolesta. Kohteessa tarjottavat palvelut vaihtelevat riippuen työnantajaorganisaatiosta ja muutettavan työntekijän sopimuksesta. Kaikki organisaatiot eivät tarjoa ekspatriaateilleen relocation-pakettia kohteessa tai se on hyvin rajattu. Jotku muuttajat joutuvat tekemään varsinaista myyräntyötä saadakseen elämän peruspilarit kohdilleen kun taas toisille on tarjolla relocation-palveluita asettumista helpottamaan. Osa työnantajaorganisaatioista tarjoaa tietyn summan muuttoon korvamerkittyä rahaa, jonka saa käyttää kullekin ekspatriaatille mieleisellä tavalla.  Relocation-paketit voivat olla siis hyvin erinäköisiä.

picjumbo.com_P1000245.jpg

Relocation-konsultti valmistautuu iskemaan kyntensa viattomaan ekspatriaattiin.

Moni kokenut ekspatriaatti saattaa ajatella, ettei tarvitse relocation-konsultin apua. Näin voikin olla, etenkin jos kyseessä on perheetön ja kokenut muuttaja. Työnantajaorganisaatiot eivät tarjoa hintavia relocation-palveluita työntekijöilleen huvin vuoksi. Jos ekspatriaatti joutuu etsimään kaiken onnistuneeseen muuttoon tarvittavan tiedon omin päin, kuluu aikaa ja vaivaa tarpeettoman kauan. Ekspatriaatti stressaantuu ja joutuu olemaan poissa töistä asioitansa selvittelemässä pidempään kuin jos relocation-konsultti selvittaisi hänelle kaiken valmiiksi pureskeltuna. Esimerkiksi asuntoa vuokrattaessa relocation-konsultin tuki estää jymäytetyksi tulemisen, ja siten ennalta ehkäisee ongelmia. Liian monesti työnantajan henkilöstöosasto saa selvitella näitä sotkuja jälkikäteen. Eikä siitä kukaan tykkää. Euroopan sisälläkin muutettaessa joka maassa on eri lait ja käytännöt. Saati sitten jos muutetaan Euroopan ulkopuolelle. Kokeneinkaan sankarimatkailija ei voi tietää kaikkea. Jo laillisten sanktioiden pelko on erittäin hyvä syy työnantajalle palkata relocation-firma. Kolmanneksi kielimuuri saattaa nousta eteen heti kättelyssä. Vaikka maassa puhuttaisinkin laajasti englantia, kuten esimerkiksi Alankomaissa, viralliset asiat hoidetaan aina maan virallisella kielellä.

 

Työnantajasi on palkannut relocation-firman tiettyjä toimintoja varten. Tee relocation-konsultillesi heti selväksi, mihin palveluihin olet oikeutettu ja millä aikavälillä. Tämä on tärkeää, jotta välttyisit vakavimmilta seurauksilta. Mikäli esimerkiksi tiettyjä rekisteröintejä ei ole hoidettu ajallaan, joudut sinä ja työnantajasi ongelmiin. Vaikka pomosi varmasti haluaisi sinun tekevän töitä 110% tarmolla heti maahan saapumisen jälkeen, on tietyt pakolliset maahanmuuttokuviot hoidettava ajallaan. Moni asiakas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei millään ehdi saapua hakemaan veronumeroaan. Niveliin tulee liikettä, kun kerron ettei palkkaa voi maksaa ilman kyseistä tunnusta. Kun sovit tapaamisia relocation-konsultin kanssa, pidä niistä kiinni. Yleensä virastoihin ja muihin virallisiin paikkoihin on jonot ja uutta tapaamisaikaa voi joutua odottamaan pitkään.

Kerro selkeästi, millaista asuntoa etsit ja listaa vaatimuksesi. Yritä olla muuttamatta vaatimuslistaasi liian radikaalisti kesken kaiken. Suunnittele, mistä vaatimuksista voit tarpeen tullen joustaa. Mieti tarkkaan, mikä on maksimi budjettisi ja kysele relocation-konsultilta mihin se realistisesti riittää. Kahdeksassa kerrassa kymmenesta budjetti ja haaveet unelmien kämpästä eivät kohtaa. Relocation-konsultti todennäköisesti tuntee paikalliset asiat paremmin kuin sinä. Hyvä konsultti ei koskaan perusta osaamistaan mutu-tuntumaan vaan faktoihin ja kokemukseen. Esimerkiksi Alankomaissa vuokra-asuntojen markkinat liikkuvat nopeasti. Jos konsultti neuvoo nappaamaan sen tänään löytyneen lähes-täydellisen asunnon, ei ehkä kannata odottaa jotain vieläkin parempaa (jota tuskin tulee vastaan). Noin 90% varmuudella se lähes-täydellinen on huomiseen mennessä jo vuokrattu nopeammalle.

the-customer-is-always-right-is-half-a-sentence-the-rest-of-it-is-if-the-customer-is-reasonable-and-not-an-idiot-and-or-asshole-4c3f9

Jos sinusta tuntuu että henkilökemiat eivät kohtaa relocation-konsultin kanssa, kommunikaatio pätkii tai et saa tarvitsemaasi informaatiota, ei kannata jäädä katkeroitumaan. Asiakkaalle on tultava sellainen olo että, häntä kuunnellaan , ymmärretään ja asiat tulevat järjestymään. Ota yhteyttä työnantajasi henkilöstöosastoon tai suoraan relocation-firmaan. Monesti konsultin voi vaihtaa toiseen tyyppiin, jonka kanssa syntyy yhteinen sävel. Asiakkaan tyytyväisyys on varmasti prioriteetti kaikille osapuolille.

Kaikenlaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaaminen on rikastuttavaa, samoin yhteistyö ympäri maailmaa sijoittuvien kumppaneiden kanssa. Samalla se on haasteellisinta. Muutto ulkomaille on useimmillle melkoinen stressin lähde, eikä se välttämättä tuo esille ihmisen parhaita puolia. Syystä tai toisesta johtuen hankalia asiakkaita mahtuu joukkoon sen verran että, elämä pysyy mielenkiintoisena. Toisaalta jokaisella asiakkaalla on omanlaisensa tarina, eikä kahta samanlaista tule vastaan. Ihmisen aito kohtaaminen, kuunteleminen ja kunnioittaminen on oleellinen osa työtä. Vaikka kansainvälisen muuton alalla vallitsee kova kilpailu ja tuoton tavoittelu kuten missä tahansa muuallakin, empatia on todella tärkeää. Ilman sitä ei kovin pitkälle potki. Joidenkin asiakkaiden matkassa saa kulkea niin kauan että, heidän kohtaloitaan miettii vielä pitkään varsinaisen työn loputtuakin.

Advertisements

Yksin

Tervetuloa hitaat aamut ja kotiäitiys. Olin viimeksi kotiäitinä pari vuotta sitten. Se oli kauheaa. Koin olevani yksinäinen ja hukassa lapsen hoitamisen suhteen.

Alankomaissa on paljon erilaista toimintaa tuoreille äideille monella eri kielellä. Kävimme joskus vauvakerhoissa mutta unenpuute ja juuttuminen puuduttaviin rutiineihin piti meitä kotona ehkä liiankin paljon. Kotoa tapaamiseen lähteminen oli työlästä. Tuntui että, pieniä esteitä kasautui aina tielle. Monesti lapsi nukkui vielä päiväunia, kun olisi pitänyt laittaa vaatteet päälle. Hän heräsikin sopivasti silloin, kun vauvakerho oli loppumaisillaan ja me auttamattomasti myöhässä. Kun joskus näihin kerhoihin pääsimme, oli se vaivan arvoista. Kommunikointi tosin jäi useimmiten small-talk tasolle. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei käy kädenkäänteessä. Minulla ei ollut samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ennestään.

En harrastanut liikuntaakaan tarpeeksi. Mies oli viikottain työmatkoilla, eikä lähipiirissä ollut lapsenlikkaa, jota olisi voinut pyytää jumppatunnin ajaksi. Tuntemattoman lapsenvahdin palkkaaminen pienelle tuntui julmalta. Lisäksi lapsenvahdin tuntitaksat yhdistettyinä jumppatuntien sitovaan kuukausimaksuun karkottivat moiset kuvitelmat nopeasti. Siirsin mielessäni ne Les Mills tunnit hamaan tulevaisuuteen, jossa ne taitavat majailla edelleen. Olisin voinut lähteä vaunulenkille useammin ja tehdä vaikka naruhyppelyä siinä lenkkipolun sivussa. En jaksanut.

woman-450187_1920

Joku yksinainen aiti vaunulenkilla.

 

Ulkomailla asuessa tuntee välilla olevansa hyvinkin orpona. Monelta ulkosuomalaiselta puuttuvat turvaverkot, perhe ja vanhat luottoystävät. Asiaa vaikeuttaa, jos sattuu asumaan pienellä paikkakunnalla, jossa on vähän aktiviteetteja ja pitkät välimatkat. Alankomaissa paikalliset äidit palaavat toihin jo 3 kuukauden jälkeen synnytyksestä. Mikäli itse jää pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin, katoavat toiset äidit toimistoon, ennekuin heitä ehtii edes moikata. Isoissa kaupungeissa on paljon ekspatriaattejakin, joista monet ovat kotiäitejä. Toisaalta useat ekspatriaatit vaihtavat maata muutaman vuoden välein. Se voi vaikeuttaa pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden solmimista.

Ulkosuomalaisen ja ekspatriaatin elämään kuluuu emotiaalinen vuoristorata. Yksi pakettiin kuuluvista fiiliksista on yksinäisyys. Mitä eristyneimmiksi tunnemme itsemme tunnemme, sita vaikeampaa on lähteä ulos tapaamaan uusia ihmisia. Yksinäisyys vaikuttaa negatiivisesti myos kykyymme käsitellä muita arjen ongelmia. Tutussa ympäristossä ja läheisten ympäroimänä samaiset haasteet voisivat olla pikkujuttuja. Yksin ja ulkomailla ne saattavat kasvaa vuoreksi.

mother-1171569_1920

Hyvat hetket korvaavat huonot.

 

Edellisellä kerralla toivoin kovasti saavani mutkattomasti aikuista juttuseuraa. Välillä tuntui että, nuppi räjähtää kertomattomista ajatuksista ja sanomattomista sanoista. Aloin masentumaan kun olin yksin monta päivää putkeen. Koin olevani huono äiti ja pelkäsin, etten jaksa olla läsnä vauvalla koko ajan. Jossain vaiheessa sain tukihenkilon paikallisesta neuvolasta, kun vaatimalla vaadin. Mukava täti kävi meillä pari kertaa kuussa. Siita oli todellakin paljon apua.

Näin jälkikäteen on helppo ajatella että, olisi pitänyt aktivoitua enemmän. Uskon kuitenkin olevani toisella kierroksella viisaampi niin vauvavuoden haasteiden kuin sosiaalisen elamankin suhteen. Kotiäitiys ei pelota enää. Ainakaan vielä.

 

 

Vapaana kasvaneet

YLEn Maria Hintikka ohjelmassa väitettiin tammikuussa, että suomalaiset suojelevat lapsiaan liikaa. Ohjelmassa esiteltiin Free Range Kids-liikeen äiti, Lenore Skenazy. Amerikkalainen Free-Range Kids mainostaa itseään maalaisjärkisenä lähestymistapana vanhemmuuteen ja kasvatukseen. Skenazy nousi itse kuuluisuuteen annettuaan 9-vuotiaan poikansa matkustaa yksin metrolla New Yorkissa. Tukena seikkailussa pojalla oli kartta, metrokortti ja rahaa puhelimeen. Metron käyttö oli ennestään tuttua pojalle. Sittemmin muutamat Free Range Kids-liikkeestä innostuneet vanhemmat ovat joutuneet syytteisiin lasten heitteillejätöstä Yhdysvalloissa. Näin kävi esimerkiksi, kun kymmenen- ja kuusivuotias kävelivät kotiin puistosta ilman vanhempia.

Normaali suomalainen lapsuus näyttäytyy Yhdysvalloissa kasvatusfilosofiana. Näin ulkosuomalaisen näkökulmasta suomalainen lastenkasvatus ja ylisuojelu eivät mahdu samaan lauseeseen. Lähes kaikki suomalaiset lapset kasvavat mielestäni Free Range Kids periaattella. Harvassa maassa lapsilla on niin paljon vapautta kuin Suomessa.

girls-739071_1920

Kasvatan lastani Alankomaissa, maan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, jossa reilu puolimiljoonaa asukasta. Kaupungin keskusta on rauhallinen. Arki-iltana vain kissa ylittää kadun kahdeksan jälkeen. Alankomaat on maailmalla tunnettu vapaudestaan joidenkin asioiden suhteen. Lasten kasvatus kuuluu näihin. YK:n tilastoissa Hollanti sijoittuu johtoon, kun mitataan lasten elämänlaatua. Suurimpana  yksittäisenä syynä tähän mainitaan toistuvasti vapaus. Ja vapauttahan on paljon, varsinkin kun verrataan moniin muihin maihin. Se ei kuitenkaan yllä Suomen tasolle.

Suomessa tunnutaan ajattelevan, että lapset pärjäävät paljon aikaisemmin kuin muualla maailmassa. Suomalaiset lapset ovatkin itsenäisiä.  Vapaus tekee varmasti hyvää, mutta näin ulkopuolisena tuntuu, että joskus lapset ja nuoret jätetään liian helposti yksin. Suomessa asuvat sukulaiset ja kaverit saattavat sen sijaan kauhistella, kun alakouluikäinen ulkosuomalaislapsi ei pääse yksin lähtemään minnekään. Se, minkä ikäisenä lapsi ja nuori saa liikkua yksin ja minkä mittaisia matkoja, riipuu siitä ympäristöstä ja todellisuudesta, jossa arkea eletään.

Kyselin ulkosuomalaisilta äideiltä, miten vapaasti lapset ja nuoret voivat eri maissa liikkua itseäisesti. Pohjois-Euroopassa lasten vapaus on varmaan samantyyppistä kuin Suomessa. Muualla sitten lieka onkin kireämpi.  Esimerkiksi pyoräteiden ja julkisten liikennevälineiden puute vaikuttaa turvallisuuteen ratkaisevasti.  Mikäli harrastukset ovat kaukana, tai varusteet paivavia, lapset viedään aktiviteetteihin. Suurissa kaupungeissa kuten Brysselissa, Barcelonassa tai Ateenassa, joissa liikenne on kova ja muitakin vaaroja voi vaania, on selvää, että teini-ikäisetkin viedään aina joka paikkaan. Ranskassa yläkoulu alkaa 11-vuotiaana, siinä iässä jotkut varhaisnuoret voisivat periaatteessa kulkea pidempiä matkoja yksin. Käytännossä vanhemmat kuljettavat nuoria vielä jonkin aikaa.

picjumbo.com_HNCK5775.jpg

Monelle ulkosuomalaiselle vanhemmalle Suomessa vietetty loma on se aika vuodesta, jolloin lapsen tai nuoren voi päästää silmistään pidemmäksi aikaa ja pidemmälle kuin asuinmaassa. Jos siis uskaltaa. Voi nimittäin olla melkoinen kynnys antaa lapsen tai nuoren mennä yksin vaikka kauppaan, jos se ei asuinmaan arjessa ole mahdollista.  Suomessa vierailu tarjoaa ulkosuomalaisille äideille ja isille mahdollisuuden antaa omien lasten maistaa samantyyppistä vapautta kuin he itse lapsuudessaan kokivat. Lapsille ja nuorille nämä lomakokemukset jäävät varmasti myös mieleen. He saavat mennä ilman vanhempia puistoon, metsään tai kioskille. Sitäkin saatetaan ihmetellä, että samanikäisillä suomalaisilla serkuilla on kaikilla kännykät.

Vuosikymmen ulkomailla on muuttanut minua ja sitä, millä tavalla näen asiat. Viime kesänä Suomessa kävelimme vanhemieni talon lähellä uudella asuinalueella. Muutaman vuoden ikäiset taaperot ja sitä vanhemmat lapset kuljeskelivat tuoreelta maalilta haisevien omakotitalojen pihojen poikki ja virheetöntä asfalttia pitkin. Lasten isiä ja äitejä ei näkynyt tai kuulunut missään. Tuli todella absurdi olo. Ihan kuin olisi astunut toiselle planeetalle, jossa aikuisia ei ole olemassakaan. Vain lapsia. Muut seurueen jäsenet eivät jakaneet tunnelmiani.

 

 

Naistenpäivä jokapäivä

Unohdin koko eilisen naistenpäivän, kunnes tulin vilkaiseeksi internetin ihmeelliseen maailmaan. Naistenpäivää tuuttasi joka kulmalta.

Törmäsin tähän Economistin julkaisemaan taulukkoon, jossa Suomi loistaa sijalla yksi. Tilastossa oli asiaa käsitely työelämän näkökulmasta. Sinänsä ei ole yllätys, että Suomessa naisilla on esimerkiksi parhain koulutus ja korkein osallisuus työelämään. Äitisloma on vastaavasti tosi pitkä ja lastenhoitomaksut vähäiset.

picjumbo.com_HNCK3991

Business nainen suunnittelee. Vai olisiko tassa joku mediaseksikkaan alan ammattilainen?

 

Mitä ulkomaille muutto merkitsee suomalaiselle naiselle? No, se voi olla tosi monia asioita elämäntilanteesta riippuen tietysti. Paljon riippuu myös muuton syistä.

Jos nainen muuttaa puolison mukana niin sanottuna trailing spousena, se tarkoittaa oman työuran taakse jättämistä. Onnekkaammaat saavat sapattivapaata pariksi vuodeksi. Toisille se merkitsee lopputiliä. Käytännössä nainen siiirtyy työelämästä kotirouvan asemaan. On monia maita, joihin vain kansainvälisen yrityksen lähettämä työntekijä saa työluvan. Useimmiten mukana muuttava puoliso saa tehdä töitä mutta onkin toinen kysymys, löytyykö niitä uudessa asuinmaassa. Joskus, onneksi, työntekijä onkin nainen ja perhe seuraa mukana. Nuoret sinkkunaiset muuttavat yhä useammin ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Ainakin joksikin aikaa. Moni löytää puolison ulkomailta ja jää sille tielle.

Ulkomaille muutto ei välttämättä ole autuaaksi tekevä valinta työuran kannalta. Ainakaan edellä mainitun mittauksen mukaan. Kun parin vuoden asumisesta tuleekin pysyvää, asuinmaan realiteetit alkavat viimeistään vaikuttamaan arjen valintoihin. Lastenhoidon kustannuksista voi tulla este työssäkäymiselle, naisten voi olla vaikea päästä joihinkin tehtäviin, raskaus saattaa tarkoittaa työn menetystä ja niin edelleen. Toki ulkomailla asumisessa muut tekijät kuten esimerkiksi ilmasto, kulttuuri, yhteisöllisyys, kansainvälisyys voivat painaa vaakakupissa yhtä paljon.

Hollanti näkyy listalla hieman alempana mutta ei täällä asiat niin huonosti sentään ole. Tämänhetkisen pestin päättymiseen on vain 3 viikkoa aikaa. Ehdin siis ansaita työttömyystukea kaksi kuukautta, ennenkuin alan saamaan äitiysrahaa. Alankomaissa siis työtönkin voi saada aitiysrahaa 16 viikon ajan. Viimeiset 4 viikkoa ennen synnytystä ja sen jälkeen vielä 3 kuukautta. Sekä työttömyystuki että äitiysraha ovat sidottuja edellisen työn palkkatasoon. Asiat ovat siis paljon paremmin kuin monessa muussa maassa.

untitled

Se taulukko.

 

 

Amsterdamin asuntomarkkinoilla – West

Keskustasta länteen löytyy monia mainioita edullisempia asuinalueita. Yhdistäviä tekijöitä niille kaikille ovat monikulttuurisuus ja hyvät yhteydet sekä keskustaan että moottoritielle. Jonkin tilaston mukaan Westistä löytyy yli 170 eri kansallisuutta. Amsterdam Westin kattavat Oud West, Baarsjes, Bos en Lommer ja Westerpark. Ne kaikki jäävät kehätien sisälle.

amsterdam-954381_1920.jpg

Oud West on vanhin, idyllisin ja suosituin alue. Siella asuukin juppeja ja pieniä perheitä. Oud West on kokonaisuudessaan tiheasti rakennettu, talot ovat kuten keskustassakin korkeita ja kapeita. Samoja kuuluisia kuolemanloukku-portaikkoja löytyy. Asunnot ovat kaikkiaan aika pieniä. Joten suurperheille voi tulla ahdasta. Oud West on alunperin tarkoitettu työläisväestölle, joka kansoitti kaupunkia nopeaan tahtiin rakentamisen aikaan. Parkkiluvan saaminen on, kuten keskustassakin, kiven takana, joten pyörä ja julkiset ovat parhaita liikennevälineitä. Vondelparkin ja keskustan läheisyys on ehdottomasti alueen luksusta, samoin kuin lukuisat kivat kahvilat, kaupat ja ravintolat. Kaikki palvelut löytyvät läheltä mutta keskustaan verratuna kadut ovat rauhallisia. Suosio ja trendikkyys näkyvät hinnoissa.

Pidemmälle länteen mentäessä löytyy nouseva tähti ,Bos en Lommer, joka rajautuu kehätiehen. Bos en Lommer ei ole aikaisemmin voinut kehuskella hyvällä maineella mutta se on muuttunut. Alueelle on rakennettu paljon perheystävällisiä asuntoja ja buumi on saanut paljon postitiivista medianakyvyyttä. Muutosten myötä Bos en Lommerin sosioekonominen rakenne on ollut viime vuosina rajussa muutoksessa. Korkeasti koulutetut amsterdamilaiset ja ekspatriaatit ovat huomanneet sen myös. Parkkipaikan saa helposti Oud Westiin verrattuna. Bos en Lommerin pohjoisosan vanhat korttelit, joita ei ole ainakan vielä uudistettu, pitävät yllä alueen vanhaa mainetta. Alue kehittyy nopeaan tahtiin ja se tulee näkymään hinnoissa tulevaisuudessa.

teen-954378_1920

Toinen kasvojaan pesevä alue on Baarsjes, joka ei silti yllä toistaiseksi Bos en Lommerin suosion tasolle. Siivous alkoi 2000 luvun vaihteessa, kun epämääräisiä baareja ja bordelleja alettiin sulkemaan. Kuten muukin West, alue on monikulttuurinen. Turkkilaiset-, surinamilaiset- ja marokkolaiset yhdyskunnat värittävät aluetta. Kehitys on kuitenkin menossa koko ajan positiivisempaan suuntaan.Nykyään Baarsjes on jo turvallinen ja suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Uusia palveluja ja kauppoja tulee koko ajan lisää. Plussia ovat keskustan läheisyys ja ulkoilumahdollisuudet. Alueen oma viherkeidas on iso Rembrantpark. Kaupungin ydin on edelleen vain 30 minuutin pyöräilymatkan päässä.

Uuteen osoitteeseen rekisteröityminen Alankomaissa

Yksi Alankomaihin muuttavien pulmista liittyy rekisteröitymiseen tai pikemminkin sen puutteeseen.”Miksi en voi rekisteröityä vuokraamaani asunnon osoitteeseen?” Kysymys pomppaa alituiseen esiin keskustelupalstoilla ja somessa.

Alankomaissa, etenkin suurissa kaupungeissa, on tarjolla pilvin pimein asuntoja, joihin ei voi rekisteröityä. Yleensä nämä asunnot ovat myös suhteeellisen edullisia. Erittäin houkuttelevia, etenkin Amsterdamin vaikeilla asuntomarkkinoilla. Onpa tapahtunut, että kiero asunnonvälittäjä on tarjonnut pahaa aavistamattomalle ulkomaalaiselle tälläista asuntoa.

Rekisteröitymisprosessista kirjoitin aikaisemminkin. Kyseessä on ilmainen ja erittäin yksinkertainen toimenpide kunnantalolla. Seuraukset rekisteröimättömyydestä voivat hankaloittaa elämää sen sijaan erittäin paljon. Kun muutat ulkomailta Alankomaihin ensimmäistä kertaa, saat sosiaalitunnutksen, BSN tunnuksen. Ilman BSN tunnusta et voi avata pankkitiliä ja näin ollen saada palkkaa hollantilaiselta työnantajaltasi. Et myöskään voi saada paikallista sairasvakuutusta, joka on pakollinen kaikille täällä asuville. BSN numeroa kysytään kaikissa vähänkin virallisissa tilanteissa, joten sen puuttuminen sulkee monia ovia.

Entäpä jos et aio muuttaa Alankomaihin pitkäksi aikaa, vaan viipya vain alle neljä kuukautta? Sori vaan. Rekisteröityminen on silloinkin pakollista. Tällöin voit tehdä NRI (niet-ingezetenen) rekisteröitymisen kunnantalolla. Myös tässä tapauksessa saat BSN tunnuksen.

YA7354600

Amsterdamissa asuntoa voi olla vaikeaa loytaa. (Kuva Reuters.)

Mistä siis johtuu, ettei asunnon omistaja anna vuokralaisen rekisteroityä vuokraamansa asunnon osoitteeseen? Yleensä vuokralainen saa ylimalkaisia ja puolivillaisia selityksiä. Todellisia syitä voi olla useita. Asunnon omistaja välttelee mahdollisesti verottajaa. Kun samaan osoitteeseen on kirjautunut useita henkilöitä, asunnon omistajan verot nousevat. Asuntoa kenties alivuokrataan laittomasti. Omistaja saattaa nostaa sosiaalitukea valtiolta ja pelkää menettavänsä sen. Jos asunnossa asuu enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu, vuokratulot katsotaan syyksi lopettaa sossun tuet. Ensimmäiseen syyhyn on helppo ratkaisu, tarjoat maksavasi lisäverot. Muussa tapauksessa suosittelisin etsimään uuden asunnon.

Mitä voi tapahtua, jos asunnon laittomasta asumisesta jää kiinni? Amsterdamin kunta sakottaa noin 325EUR rekisteröimättä jättämisestä. Sanktioita seuraa myös, jos et ole ilmoittanut uutta osoitetta kunnantalolle, kun olet muuttanut Alankomaiden sisällä. Sen lisäksi joudut etsimään uuden katon pääsi päälle.  ” Anteeksi, en tiennyt”, selitykset tuskin hellyttävät hollantilaisen viranhaltijan sydäntä.

 

 

 

 

Suomi – uskaltaako siellä enää käydä?

Mietin pitkään, kirjoitanko tästä aiheesta juuri nyt, kun maahanmuuttoon liittyvien teemoja ympärillä vellova keskustelu on polarisoitunut naurettaviin mittoihin asti. Ottamatta mitenkään kantaa siihen, pitäisiko pakolaisia ottaa vastaan tai miten tilanne pitäisi hoitaa, koskettaa tämänhetkinen hysteerisyys konkreettisesti meitä ulkosuomalaisia.

Kuka muistaa toimittaja–poliitikko Umayya Abu-Hannahin, joka muutti pois Suomesta rasismin takia Amsterdamiin? Moni Alankomaissa pitkään asunut suomalainen hymähteli Abu-Hannahin kommenteille siitä, miten Hollanti on niin suvaitsevainen ja rasismista vapaa maa. Niinhän ei tietenkään ole. Valitettavasti rasismia ja syrjintää on kaikissa Euroopan maissa, ei vain Suomessa. Kenties ero oli siinä, että Alankomaissa ei tulla kadulla tai julkisissa tiloissa huutelemaan, kommentoimaan tai tönimään jos toisen ulkonäkö ei sovi kantahollantilaiseen määritelmään. Käsittääkseni tämä oli se rasismin muoto, josta Abu-Hanna sai tarpeekseen.

Toisaalta muistan myös suomalaisten kiivaan vastustuksen ja kommentoinnin tyyliin: ”Eihän Suomessa nyt tuollaista rasismia ole” ja “Nämähän ovat yksittäistapauksia” “Varmaankin kyseessä ovat olleet humalaiset tai mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset.” Väitettiin että, Abu-Hanna liioitteli tai valehteli.

Tästä on vain pari vuotta aikaa. Asiat ovat sen jälkeen muuttuneet. Sen jälkeen rasismin kasvusta Suomessa on uutisoitu yhä enemmän. Niinsanottu pakolaiskriisi räjäytti ulkomaalaispelon hysteerisiin mittoihin. Enää kukaan ei voi tosissaan kieltää, etta Suomessa asuvat tai oleskelevat ulkomaalaiset (tai sellaisiksi epäillyt) eivät kohtaisi negatiivista kommentointia tuikituntemattomilta kaduntaallaajilta. Mielipiteet ovat koventuneet, tai ainakin ne huudetaan julkisesti. Ollaan röyhkeän rasistisia ja yritetään peitellä sitä maahanmuuttokriittisyydellä. Tuntuu, ettei ymmärretä näiden kahden eroa. Suoraa fyysistä väkivaltaa, rikoksia ja niillä uhkailua. Katupartiot, joita tuntuu sikiävän ympäri Suomea. Monikulttuurisia, myös ulkosuomalaisten, perheitä koskevia lakialoitteita.

Miten tämä liittyy ulkosuomalaisiin? Yllättävän moni ulkosuomalainen on kokenut rasismia käydessään omassa kotimaassaan. Näin on tapahtunut, kun ulkosuomalainen on ollut liikkeellä monikulttuurisen perheensä kanssa, jonka jäsenet eivät ole kantasuomalaisen näköisiä. Joskus pelkkä toisen kielen puhuminen on riittänyt. Mitä sitten on tapahtunut? Suoraa tuijottamista, päin naamaa kommentointia. Seläntakana suureen ääneen kommentointia. Suomalaisten lasten siirtämistä kauemmaksi “ulkomaalaisen näköisistä” lapsista leikkipuistossa tai muualla yleisessä tilassa. On kehotettu poistumaan kaupasta, joku on lähtenyt seuraamaan kadulla tai kauppakeskuksessa. Jopa suoranaista fyysisen väkivallan uhkaa. * Ei ole mikään ihme, jos perheen turvallisuus huolettaa lomalla kotimaahan aikovaa ulkosuomalaista. Saattaa tuntua helpommalta kutsua isovanhemmat kylään, kuin itse matkustaa heitä tapaamaan Suomeen.

Ulkomailla asutun vuosikymmenen jälkeen Suomi-kuvani muodostuu pitkälti siitä, mitä luen päivittäin erilaisista julkaisuista, uutisista ja sosiaalisesta mediasta. Itseäni kaikki mitä olen kuullut ja lukenut edellä kuvatun rasismin lisääntymisestä, on vieraannuttanut minua Suomesta ja suomalaisista todella paljon. Ennen ajattelin että, voisimme muuttaa Helsinkiin vähintään muutamaksi vuodeksi. Enää en näe paluumuuttoa realistisena suunnitemana, vaikka siitä joskus haaveilenkin.

Mitä Suomi sitten voi ulkosuomalaisissa menettää? Esimerkiksi kansainvälistä osaamista, kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, monikulttuurisen johtamisen taitoa, vientimarkkinoiden tuntemusta. Tässä lainaus Ulkosuomalaisparlamentin sivuilta: ”Ulkosuomalaiset ovat voimavara Suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, mutta myös tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää, että ulkosuomalaisten siteet kotimaahansa eivät katkea ja että yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan säilyy.”

*Esimerkit otettu ulkosuomalaisten äitien foorumilta.

 

Asunnonvälittäjän komissio Alankomaissa

Lyhyt postaus tästä paljon pohditusta kysymyksestä. Moni vuokralainen saattaa tuntea itsensä väärinkohdelluksi, kun häntä yllättäen pyydetään maksamaan asunnonvälittäjän komissio. Nämä on syytä selvittää, ennenkuin edes lähdet katsomaan potentiaalista kämppää.

No, pitääkö se komissio tosiaan maksaa? Vastaus on kyllä ja ei, riippuen tilanteesta.

robbery

Asunnonvalittaja perii saataviaan

 

Kyllä, jos olet pyytänyt asunnonvälittäjää etsimään sinulle asuntoja toiveisiisi ja budjettiisi perustuen. Välittäjä etsii aktiivisesti sopivia asuntoja laajasti. Toisin sanoen, myös muiden asunnonvälittäjien tarjonnasta, ei pelkästään omastaan. Komissio on yleensä yhden kuukauden vuokra.

Toisaalta, jos olet itse löytänyt asunnon esimerkiksi Fundasta tai Parariuksesta, sinun ei tarvitse maksaa välittäjän palkkiota. Tämä kannattaa varmistaa heti kättelyssä välittäjän kanssa. Suosittelisin asiasta sopimista mieluummin sähköpostilla kuin sanallisesti. Muuten voi vuokralaista odottaa ikävä yllätys. On nimittäin myös sellaisia asunnonvälittäjiä, jotka haluavat laskuttaa niin sanotun sopimus maksun (contract fee) tai kuukauden vuokran vuokralaiselta.

Amsterdamin asuntomarkkinoilla – Keskusta

Jatkan nyt samasta teemasta kuin aikaisempi kirjoitus Asunnon vuokraaminen Amsterdamista.Tällä kertaa käsittelen eri asuinalueita.

Amsterdamista tulee ensimmäiseksi mieleen idylliset vanhat, kanaalien reunustamat kadut. Keskusta kattaa karkeasti ottaen alueet Canal Belt, Jordaan, De 9 Straatjes, Weesperbuurt / Plantage ja De Wallen (punaiset lyhdyt). Tämä alue on kaikille joskus Amsterdamissa turistina pyörineelle tullut tutuksi. Kaunis arkkitehtuuri, loputtomat polkupyräilijoiden virrat ja söpöt pikku putiikit.

Keskustassa kaikki talot ovat vanhoja ja ihanasti vinksallaan. Monet asunnot on remontoitu nykyvaatimusten mukaisesti mutta vanhaa arkkitehtuuria on mahdotonta muuttaa. Kokonaisen talon vuokraaminen on erittäin vaikeaa, joten asunnot ovat huoneistoja. Asunnot ovat tyypillisesti jaettu moneen kerrokseen. Jyrkät ja kapeat portaat KUVA ovat ainoa yhdistävä tekijä eri huoneiden välillä. Aika moni ekspatriaatti on ensivierailulla jäänyt tuijottamaan heti ulko-ovelta 90 asteen kulmassa nousevia rappusia monttu auki. Vanhukset ja lapsiperheet poistuvat  nopeasti takavasemmalle. Toisaalta näissä taloissa on asuttu ja asutaan edelleen vauvasta vaariin. Etenkin pikkulapset oppivat yllättävän nopeasti konttaamaan portaat ylos ja alas. Toki nykyään kaikki, joille se on ajankohtaista, asentavat lapsiportit. Sanoisin että, tottumiskysymys.

stairs

Hollantilaiset portaat a.k.a. death trap

Keskustassa oma piha on yhtä harvinainen näky kuin hollantilainen syömässä lämmintä lounasta. Parvekekin voi olla harvinaista herkkua, sen sijaan kattoterassit ovat suosittuja.  Alankomaiden sääolot suosi ulkoilmaelämää mutta Amsteradam on vehreä kaupunki.  Siksi keskustaan halajava puunhalaaja löytää melko varmasti puiston pyöräilymatkan päästä.

Parkkeeraus on päivittäinen haaste keskustassa. Vuokralaisen pysäköintiluvan saaminen saattaa kestää pienen ikuisuuden. Odotusajat vaihtelevat mutta puhutaan kuukausissa ja vuosissa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kalliit parkkitalot. Kun vihdoin saat tuon tärkeän läpyskän, seuraava kysymys onkin, mihin sen auton käytannössä lykkäät. Keskustan kadut ovat melkein aina täyteen parkkeerattuja ja tyhjän kolon löytyminen kanaalin ja pyörätelineen välistä onkin pienoinen lottovoitto. Pyöräilyn suosion ymmärtää nopeasti.

parkin in Amsterdam

Parkkeeramisen haasteita Amsterdamissa

Keskustan eksoottinen bonus ovat tietysti kaikkialla hoipperoivat turistit. Asuin itse aikaisemmin Prinsengrachtilla, Anne Frankin talon vieressa. Rakastin keskustaa mutta kieltämättä muutana ärräpää pääsi kun pujottelin painavien kauppakassien kanssa sekavien brittituristien ja porolauman lailla tuijottelevien japanilaisten välistä kotia kohti. Silti ja kaikesta huolimatta, keskusta on niin ihana että, kaikkihan sinne kuitenkin haluavat. Siitäpa johtuukin hintataso, joka ei ole se kukkaroystävällisin. Onneksi Amsterdamista löytyy monta muutakin yhtä viehättävää ja asujaystävällistä aluetta, joihin kannattaa tutustua. Isosta kaupungista löytyy varmasti juuri se täydellinen asuinalue sinulle.

Anteeksi, mitä sanoit?

En lähtisi sanomaan, että hollanninkieli olisi mitenkään kauniin tai romanttisen kuuloinen, kuten ranska. Hollanti on täynnä kurkkuäänteitä ja varmaan kuulostaakin ulkomaalaiselle (itsehän olen jo karaistunut) kuin puhujalla olisi kuuma peruna suussa. Ehdottomasti hauska kieli se silti on.

278

En tieda, mita “pahassa kamarissa” tehdaan mutta talla sen saa puhtaaksi!

Hollannin kieli on hyvin lähellä englantia, saksaa ja ruotsia, ehkä niiden jonkinlainen valimuoto. Vaikka ensikuulemalta toisin luulisi, se on aika helppo oppia, varsinkin jos osaa hyvin edellä mainittuja muita kieliä. Hollannissa onkin paljon samoja, englannilta kuulostavia sanoja, joiden tarkoitus on kuitenkin täysin toinen.

Mitä sanot näistä perinteisistä nimistä? Freek ja Harm (miesten nimiä), Joke ja Floor (naisten nimiä) tai aina yhtä riemastuttava Fokker (sukunimi). Lapsellista kikatusta aiheuttavat myös seuraavat sanat: Kok (= chef), dik (= fat), hoor (momentje hoor = wait a moment, please) ja vakdiploma (=diploma of main subject).

mama die die die

Hollantilainen lastenruokamainos houkuttelee ostamaan. Lapsi sanoo, “Mama, this one, this one this one… Please!”