Asunnonvälittäjän komissio Alankomaissa

Lyhyt postaus tästä paljon pohditusta kysymyksestä. Moni vuokralainen saattaa tuntea itsensä väärinkohdelluksi, kun häntä yllättäen pyydetään maksamaan asunnonvälittäjän komissio. Nämä on syytä selvittää, ennenkuin edes lähdet katsomaan potentiaalista kämppää.

No, pitääkö se komissio tosiaan maksaa? Vastaus on kyllä ja ei, riippuen tilanteesta.

robbery

Asunnonvalittaja perii saataviaan

Kyllä, jos olet pyytänyt asunnonvälittäjää etsimään sinulle asuntoja toiveisiisi ja budjettiisi perustuen. Välittäjä etsii aktiivisesti sopivia asuntoja laajasti. Toisin sanoen, myös muiden asunnonvälittäjien tarjonnasta, ei pelkästään omastaan. Komissio on yleensä yhden kuukauden vuokra.

Toisaalta, jos olet itse löytänyt asunnon esimerkiksi Fundasta tai Parariuksesta, sinun ei tarvitse maksaa välittäjän palkkiota. Tämä kannattaa varmistaa heti kättelyssä välittäjän kanssa. Suosittelisin asiasta sopimista mieluummin sähköpostilla kuin sanallisesti. Muuten voi vuokralaista odottaa ikävä yllätys. On nimittäin myös sellaisia asunnonvälittäjiä, jotka haluavat laskuttaa niin sanotun sopimus maksun (contract fee) tai kuukauden vuokran vuokralaiselta.

Kiistanalaiset talven sankarit

Tämän viikon lauantaina päättyy hollantilaispilttien vuoden kestänyt odotus. Sinterklaas saapuu alaville maille suoraan Espanjasta Pakjesboot 070-laivallaan. Hippedi-pip-hurraa! Scheveningenin satamassa hän hyppää valkean ratsunsa, Amerigon, selkään ja lähtee ristiin rastiin maata tapaamaan ihailijoitaan. Sinterklaasin läsnäolo Hollannissa huipentuu 5 joulukuuta “pakjesavondiin”, jolloin “Sint” jakaa lahjoja kilteille lapsille. Tuhmat lapset saatetaan viedä Espanjaan. Pikainen kuljetus Välimeren aurinkoon ei tosin vaikuta lainkaan pahalta rangaistukselta vuoden pimeimpään ja sateisimpaan aikaan.

sint

Jos joku ei tieda kuka kumma on Sinterklaas, se ei ole mikään ihme. Kyseessä on pääasiassa Alankomaissa ja Belgiassa, sekä joissakin osissa Saksaa ja Ranskaa, vaikuttava perinne. Legenda saavutti Alankomaat kuulemma jo 300-luvulla. Sint on vanha mutta hyvässä vedossa oleva valkopartainen herra, joka pukeutuu punaiseen kullalla kirjailtuu viittaan ja punaiseen piispan hattuun. Vaikutelma muistuttaa erehdyttävästi Joulupukkia. Kyseessä on silti eri kaveri. Sinterklaasin hahmo perustuu Turkin alueella Myrassa keskiajalla asuneeseen kirkonmieheen Saint Nicholakseen. Yhteys Espanjaan luultavasti selittyy sillä, että Espanjan kuningas hallitsi aikoinaan Alankomaiden aluetta.

Herran apurit Zwarte Pietien historia juontaa maurilaisiin orjiin. Hollantilaiset uskovat (tai haluavat uskotella) mustattujen kasvojen johtuvan savupiipun noesta. Piet nimittäin laskeutuu piipusta taloihin jakamaan lahjoja tulisijan viereen jätettyihin kenkiin. Mikäli haluat koskaan tulla hyväksytyksi täkälaisten keskuudessa, älä missään nimessä ala kyselemään tästä asiasta. Etenkään sukujuhlissa, (jos sinulla on pienintäkään aietta tehdä hyvä vaikutus hollantilaisen puolisosi sukulaisiin) tai työpaikalla (jos sinulla on halua pidentää työsopimustasi). Sinterklaasin ja Zwarte Pietin arvosteleminen tai kyseenalaistaminen on pomminvarma keino saada vakaa aikuinen hollantilainen hermostumaan totaalisesti. Zwarte Piet kun muistuttaa tummaksi maalattuine kasvoineen vähän liikaa Lakupekkaa, jotta tiedostava ulkomaanelävä nielisi kantahollantilaisten pajunköyden.

Suomalaista makeismainontaa 1980-luvulta

Suomalaista makeismainontaa 1980-luvulta.

Sinterklaas on siis varsin kiistanalainen hahmo, kuten hyvän julkisuuden henkilön kuuluukin. Viimevuosina rasismisyytökset ovat aiheuttaneet jopa jonkunastesia mellakoita maassa ja mielipiteet ovat polarisoituneet. Juttu on kantautunut itse YK:n korviin. YK:n Ihmisoikeuksien komissio kirjoitti vuonna 2013 virallisen kirjeen Alankomaiden hallitukselle ilmaisten huolestumisensa maassa tapahtuvasta rasistisesta syrjinnästä.

Sinterklaas-kaudella voi törmätä kaikenlaisiin perinteisiin. Paikallisessa ruokakaupassa saatat ihmetellä parittomia pieniä kenkiä. Ne ovat naapuruston pilteiltä, jotta Sint voisi sujauttaa kenkiin karkkeja. Kaikkialla on ylitarjontaa pienistä, kovista, piparkakulle maistuvista kekseistä, “pepernoteneista”. Julkisilla paikoilla raikaavat aiheeseen liittyvät laulut, jotka kuulostava kaikki ihan samalta. Työpaikoilla firma kustantaa työntekijöille suklaakirjaimet. Aikuisten kohdalla perinteeseen kuuluvat lisäksi sarkastiset ja piikittelevät lorut, jollaisen voit esimerkiksi saada hollantilaiselta pomoltasi. Varma keino saada ulkomaalainen alainen hyppäämään nahoistaan. Mwahahahaa!

Suklaakirjain.

Suklaakirjain.

Olen aina ollut vähän vastahankainen osallistumaan paikallisiin perinteisiin. Pitkään olin sitä mieltä, että meillähän ei Sinterklaasiin osallistuta. Zwarte Pietiin liittyvien edellä mainittujen asioiden lisäksi, se ei ole suomalainen eika libanonilainen perinne. Noh, olen hiljattain alkanut joustamaan suhtautumisessani. Onhan poikanen ensisijaisesti hollantilainen ja tässä maassa on tullut vietettyä jo vuosikymmen. Että voisi olla jo aika tämänkin maahanmuuttajan alkaa kotoutumaan. Sitäpaitsi lapsiperhehän ei oikein voi välttyä tapaamasta Zwarte Pietia ja Sinterklaasia joka jumalan ostoskeskuksessa marras- joulukuussa. Myös päiväkodit ja koulut ovat mukana hulinassa.

Tämänhetkinen linjanvetoni on se, ettei meillä missään nimessä koskaan pueta tenavaa Zwarte Pietiksi. Ehkä joku suklaakeksi voidaan laittaa poikasen kenkään ja kerrotaan perinteestä. Ne oikeat lahjat jaetaan jouluna ja se tapahtuu Joulupukin toimesta. Alle kouluikäisenä poikanen ei onneksi vielä tajua alkaa vaatimaan lahjoja seka Jouluna että Sinterklaasina. Erittäin todennäköisesti ensi lauantaina olemme siellä satamassa hurraamassa noin 135,000 muun kanssa, ilmassa lentelevää runsasta 8,500 kg peppernoteneja väistellen.

Kiinnostaisi tietää, mikä on muiden ulkosuomalaisten suhtautuminen paikallisiin perinteisiin. Täysillä mukana vai nurkassa kyräillen?

Asunnon vuokraaminen Amsterdamista

Onneksi olkoon – olet muuttamassa Amsterdamiin! Usein työnantaja auttaa asunnon etsimisessä mutta moni päätyy hankkimaan itse katon päänsä päälle. Tässä postauksessa käsittelen joitakin asunnon vuokraamiseen liittyviä perusjuttuja, joiden toivon auttavan kodin etsimisessä.

Alankomaissa on pula asunnoista ja tämä ongelma kärjistyy etenkin Amsterdamin alueella. Pääkaupungin vuokrat ovat kalliita ja markkinoilla on tarjolla jos jonkinlaista läävää. Hiiriä täynnä olevasta kenkälaatikostakin voi joutua maksamaan itsensä kipeäksi. Vuokralaisen riesana on jos jonkinlaisia sudenkuoppia, kuten epärehellisiä asunnonvälittäjiä. Asunnon hankkiminen välittäjän (hollanniksi “makelaar”) kautta kannattaa silti. Hyvä välittäjä säästää monelta ikävältä yllätykseltä, nopeuttaa prosessia ja antaa vinkkejä uudesta kotikaupungista. He myös osaavat neuvoa muissa paikalliseen byrokratiaan liittyvissä kysymyksissä. Älä luota firmoihin, jotka pyytävät rekisteröitymismaksua etukäteen. Maksa välittäjälle ainoastaan hänen palkkionsa kun vuokrasopimus on lyöty lukkoon. Hyvän välitysfirman nettisivuilla tulee olla tietoa englanniksi ja heilla on kokemusta ekspatriaateista. Sen lisäksi he pystyvät tarjoamaan sinulle varteenotettavia asuntoja, jotka vastaavat toiveitasi. Ole tarkkana ja kysele yksityiskohtaisesti kaikesta vähänkin epäselvästä.

Hollannin vuokramarkkinat ovat tiukasti säännöstellyt. Vuokrat määritellään pistesysteemin “points system” mukaan. Mitä suurempi ja hyväkuntoisempi asunto – sitä enemmän se saa pisteitä. Sen sijaan mitä vähemmän pisteitä asunnolla on, sitä tiukemmin sen vuokraamiseen on kohdistuu sääntojä. Lähtökohtana sopivalle asunnolle voi pitää 143 pistettä, silloin se on laillisesti vuokralla vapailla markkinoilla. Säännöstelyn alaiset asunnot voivat vaikuttaa houkuttelevilta, koska vuokrat ovat alhaisemmat. Vuokranantajan täytyy kuitenkin hankkia virallinen lupa, vuokralaisen vuositulojen on oltava tarpeeksi alhaiset ja hänen täytyy olla rekisteröitynyt jonotuslistalle. Jonotusaika on noin 15 vuotta. Lisäksi säännösteltyjen asuntojen vuokraamista valvotaan ja vilppi johtaa rangaistukseen. Kysy heti alkuun, onko pistesysteemi asunnonvälittäjälle tuttu ja varmista samalla että vuokraat asuntosi laillisesti.

amsterdam apartments

Kalustamaton (hollanniksi “kaal”, englanniksi “unfurnished”) on todellakin tyhjä asunto. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi katosta puuttuvia lamppuja ja keittiötä ilman jääkaappia tai liettä. Lattian päällysteetkin voivat olla tiessään. Siksi parempi vaihtoehto on vuokrata osittain kalustettu huoneisto (hollanniksi “gestoffeerd”, englanniksi “partly furnished”). Silloin voit olla varma että keittiö on varusteltu ja pyykinpesukone löytyy. Omat huonekalut ja esimerkiksi liinavaatteet sinun on tuotava itse. Toinen vaihtoehto on täysin kalustettu asunto (hollanniksi “gemeubileerd”, englanniksi “fully furnished”), jossa on pyyhkeistä ja ruokailuvälineistä lähtien kaikki. Mikäli et ole ajatellut tuoda mukanasi suurta muuttokuormaa tai tyhjentää IKEAa heti saapumisen jälkeen, on jälkimmäinen kätevin ratkaisu.

Kun tyydyttävä asunto on löytynyt, on alettava kaivamaan kuvetta. Lompakkoa laihduttavat kuukausittaisen vuokran lisäksi vesi, kaasu ja sähkö. Kustannukset riippuvat luonnollisestikin kulutuksesta ja asunnosta. Esimerkiksi neljän henkilön perheasunnossa se tekee noin 250-300 euroa kuukaudessa. Muita mahdollisia rahareikiä ovat internet- ja televisioyhteys. Vuokrasopimuksessa tulisi olla selkeä erittely, josta näet vuokran (“kale huur” tai “netto huur”), mahdolliset energiamaksut (hollanniksi “servicekosten”). Älä suostu maksamaan ylimääräisiä maksuja, kuten avaimen panttia (sleutelgeld).

Vuokrasopimuksen alussa maksetaan yhden (muualla Alankomaissa) tai kahden kuukauden (Amsterdamissa useimmiten) vuokra pantiksi (hollanniksi “borg”, englanniksi “security deposit”). Mikäli asunto ei ole kokenut pahoja kolhuja asumisesi aikana, saat pantin takaisin vuokrasuhteen lopussa. Mahdolliset korjaus- ja remontointityot maksetaan pantista. Yleensä asunnon omistaja haluaa saada sekä pantin että ensimmäisen kuukauden vuokran etukäteen ennen avaimen luovuttamista. Muutettaessa on syytä tarkastaa huoneisto lattiasta kattoon välittäjän kanssa. Kaikista isommista naarmuista ja muista vioista kannattaa napsia kuvat “check-in” raporttia varten. Raportin avulla vältyt maksamasta jo olemassa olevista kolhuista. Älä unohda pyytää kaikkien osapuolten allekirjoitus kyseiseen asiakirjaan.

Pyydä valittäjää selittämään vuokrasopimuksen sisältö tarkasti ennenkuin allekirjoitat. Voit pyytää englanninkielisen käännöksen vuokrasopimuksesta mutta vain hollanninkielinen versio on lainvoimainen. Mikäli sopimus ei miellytä, voit yrittää neuvotella. Hyvä asunnonvälittäjä auttaa tässäkin kohdassa. Tarkista myös kohdat, joissa puhutaan irtisanomisajan pituudesta ja -ajankohdasta. Mikäli epäilet joutuvasi muuttamaan jälleen työn perässä muualle, pyydä sopimukseen niinsanottu “diplomatic clause”. Viimeisenä rahareikänä toimii asunnonvälittäjän palkkio, josta yleensä ei ole neuvottelun varaa.

Kun valitset välitysfirman – pitäydy yhdessä, älä kierrä katsomassa asuntoja kymmenen eri välittäjän kanssa. Jos unelmoit asuvasi kanaalin varrella historiallisessa keskustassa, löysää kriteereitäsi – ellei pankkitilisi saldo ole vahvasti plussalla. Päätä budjettisi etukäteen ja varaa aikaa asunnon etsimiseen. Kysele työkavereiden ja muiden paikallisten tuttujen mielipiteitä.